Kannatuksen voi nykyisin tehdä kätevästi verkossa vahvalla tunnistautumisella. Kannatusilmoituksen tekeminen ei sido sinua puolueen äänestämiseen eikä sen tarvitse tarkoittaa edes puolueen tavoitteiden kannattamista – vain sitä, että mielestäsi piraattipuolueen tulisi palata puoluerekisteriin. Voit siis allekirjoittaa samalla vaikka useamman puolueen kannattajakortin!

Jos saamme 5000 allekirjoitusta kerätyksi  ennen kesäkuun europarlamenttivaalien ehdokasasettelua keväällä, niin saatte ainutlaatuisen mahdollisuuden äänestää Euroopan piraattien joukkoon myös sinivalkoista ääntä! Seisomme Euroopan piraattien yhteisen vaaliohjelman ja strategian takana. Lupaamme myös tuoda piraattien päätöksissä teidän äänenne esiin!

Allekirjoittaminen onnistuu täällä:  https://puoluerekisteri.fi/#/puolue/51
Kohti radikaalia demokratiaa, hajautettua valtaa, inhimillistä ja ekologisesti kestävää teknologiaa!

Artikkeli Kannattajakorttikeräys on käynnissä! julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Vapaa julkaistavaksi heti

Piraattipuolue muuttaa nimensä Äärikeskusta r.p.:ksi. Uuteen nimeen liittyvä sääntöuudistus on vireillä ja visuaalista ilmettä ryhdytään uudistamaan välittömästi.

Uudistuksen taustalla on pitkä selvitystyö ja vuosien varrella kertyneen palautteen läpikäyminen. Lopulta sisäisessä keskustelussa päästiin nopeasti yhteisymmärrykseen. Tämä oli puolueaktiiveille helpotus, sillä takavuosien keskustelut puolueen nimestä ja brändistä ovat saaneet puolueen näyttämään kaikkea muuta kuin avoimelta ja elinvoimaiselta puolueelta. ”Suunnitelmissani ei muutaman edeltäjäni tapaan ole erota ja perustaa uutta puoluetta. Nimi vastaa suuren yleisön toiveeseen,” kertoo puheenjohtaja Pekka Mustonen.

Puolue on saanut vuosien varrella paljon palautetta nimestä, jonka on katsottu herättävän mielleyhtymiä pikemminkin Kapteeni Koukkuun ja Jack Sparrowiin kuin tiedon ja teknologian politiikkaan. Muiden omaisuutta ryöstelevien kujeilevien anarkistien on katsottu olevan huono pohja poliittisen puolueen julkisuuskuvalle. Puolueen sisäisessä aivoriihessä haluttiin hakea esikuvaa mieluummin esimerkiksi 1700-luvun Euroopan meri-imperiumien kaltaisista, siirtomaaherran jämäkkyyttä huokuvista kohteista. Imperiaaliseen nimeen ei kuitenkaan päädytty, koska haluttiin kuitenkin asemoitua eri tavalla kuin kokoomus.

Päätöksen Äärikeskusta-nimestä sinetöi lopulta se, että tunnistettiin keskustapuolueen hylkäämän alkiolaisen aateperinteen olevan hyvin luonteva ideologinen tausta piraattiliikkeelle, jonka tavoitteena on hajautettu, hengensivistystä arvostava ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Haluammekin toistaa tämän tiedotteen loppuun vanhat äärikeskustalaiset teesit desentralisaatiosta.

Lisätietoja antavat brändityöryhmän vetäjät:

Pekka Mustonen
Piraattipuolueen puheenjohtaja
+358 50 322 1071
pekka.mustonen@piraattipuolue.fi

Juho Karvinen
Puoluevaltuuston puheenjohtaja
+358 50 345 5023
juho.karvinen@piraattipuolue.fi

Desentralisaatiosta

Yhteiskunnan kolmijäsennys talouden, politiikan ja kulttuurin elämänpiireihin voidaan laajasti tulkiten nähdä desentralisaatioon liittyväksi. Kansainvälisellä tasolla sen voitaisiin nähdä lisäävän rauhanomaisen kehityksen mahdollisuuksia: maantieteellisten rajojen merkitys vähenisi ihmisten kuuluessa tarpeidensa mukaisiin talous- oikeus- ja kulttuuriyhteisöihin.

Seuraavassa luonnostelemme lyhyesti tavanomaisempaan desentralisaatiokäsitteeseen liittyviä piirteitä: desentralisaatioon johtavat voimat ovat sekä vetäviä että työntäviä.

1. Materiaa koskeva entropian, hajeen laki: aine siirtyy matalasta hajeesta korkeaan hajeeseen, samoin niitä hyväksikäyttävä tuotanto.
2. Elollisen vihreän biomassan tasainen jakaantuminen kaikkialle maapallolla pakottaa elottomien luonnonvarojen niukentuessa desentralisoituun elämänmuotoon.
3. Pehmeä teknologia, mikroprosessorit, bioteknologia ja pientietokoneet suuntautuvat desentralisoivasti mammuttitihentymien sijasta.
4. Uusi kansainvälinen taloudellinen järjestys eli globaali talonpoikainen talous pyrkii katkaisemaan metropoli-satelliitti-riistoketjut kehittämällä paikallista, alueellista, kansallista ja maailmanlaajuista omavaraisuutta niin että vastikkeeton vaihto ja kaupan avulla alistaminen minimoituvat.
5. Riutuvan maaseudun ja ruuhkautuvan kaupungin tavoitteellinen elimellinen yhdentäminen jaoittuneeksi pienyhteisöverkostoksi jossa yhtyvät kaupunkien kulttuuriedut maaseudun ekologisiin muotoihin.
6. Saasteongelmat pilkkovat teollisuuden pöhötihentymät pienemmiksi yksiköiksi.
7. Desentralisaatio on keino purkaa kaikki ihmistä rikkovat hierarkkiset hallinto- ja byrokratiapyramidit, joille ihminen on raaka-aine ja A4-saaste tuote.
8. Kansanvalta vaatii toimiakseen oikeankokoisia yksiköitä oikeille tasoille. Tasavallan ideoihin kuuluu pyrkimys hallinnon minimointiin, valtiokoneiston purkamiseen, federalististen liittovaltioiden luomiseen maakuntapohjalta sekä tukeutuminen omavastuisten paikallisten kyläkuntien itsehallintoon.
9. Ihmisen aito oleminen ja eksistenssin täytelyys saa desentralistin ottamaan tavoitteeksi integroituneen kokonaisihmisen, joka luonnonrytmin mukaisesti viljelee kesällä maat ja talvisin pykää pienteollisuusvärkkejä sekä harrastaa tieteitä ja taiteita käsityömäisesti omaksi ilokseen. Tästä johtuen eräs osa desentralisaatiota on ammattikohtaisen työnjaon purkaminen.
10. Keskittynyt omistaminen, monopolit ja ylikansalliset yhtiöt tulisi hajauttaa ja suosia kiertotaloutta organisoivia osuuskuntia. Tavoitteeksi tulee ottaa työntekijän aitoon tekijäntietoon pohjaava haltijuus työpaikallaan, työn ja palkan eriyttäminen siten että kaikille taataan ns. kansalaispalkka riippumatta siitä, mitä työtä tekee tahi on tekemättä. Omistuskysymyksessä on estettävä toisten ihmisten välineellistäminen omaisuuseroilla jne.
11. Elämänmuodon tasolla desentralisaatio tarkoittaa yleisperiaatetta kolmijäsennetystä elämäntavasta. Toisin sanoen talous, politiikka ja kulttuuri ovat suhteellisesti itsenäisiä elämänpiirejä joilla kullakin on oma ihmisten olemuspuolten laadusta johdettava tehtävänsä.

Artikkeli Piraattipuolue toteuttaa laajan brändiuudistuksen – uudeksi nimeksi Äärikeskusta julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Koronapolitiikka

Terveydenhuolto on kriisissä

Suomen terveydenhuolto on ollut ongelmissa jo pitkään, mutta viime vuonna ongelmat kriisiytyivät: Päivystykset ovat olleet tukossa ympäri maata, jonotusajat kasvaneet (esim. joulukuussa HUS:in päivystyksessä keskimääräinen odotusaika oli jo 8 tuntia), ambulansseja on jouduttu ohjaamaan kaukaisempiin sairaaloihin. Joskus potilaat joutuvat odottamaan ambulanssissa, kun vapaita vuodepaikkoja ei ole, vaikka tämä tarkoittaa sitä, että ambulanssi ei ole silloin käytettävissä hätätilanneapuun. Hoitohenkilöstö on varoittanut useita kertoja, että ylikuormitus ja kiire vaarantavat potilasturvallisuuden.

Päivystykset eivät ole ainoa ongelmissa oleva osa-alue: niidenkin kriisi johtuu osaltaan siitä, että terveyskeskusten vuodeosastot ovat täynnä eikä potilaille löydy jatkohoitopaikkoja. Kiireettömiä leikkauksia on siirretty tai peruttu niin paljon, että lähes kaikki sairaanhoitopiirit rikkovat hoitotakuulakia ja potilaat joutuvat odottamaan pääsyä hoidon arvioon tai tutkimuksiin kauemmin kuin lain sallimat 6 kk. Esim. HUS:issa tällaisia potilaita on lähes 10 000. Sydänsairaiden lasten hoitojonot ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että harkitaan potilaiden lähettämistä leikattavaksi muihin maihin.

Terveydenhuolto on yksi hyvinvointivaltion keskeisiä pilareita ja kansalaisten epävarmuus siitä, saako tarvittaessa hoitoa, nakertaa luottamusta koko yhteiskuntaan.

Merkittävä syy kriisiytymiseen on epäonnistunut koronapolitiikka

Vaikka Suomi onnistui pandemian alkuvaiheissa suojaamaan väestöään paremmin kuin useimmat muut Euroopan maat (tosin ei silloinkaan niin hyvin kuin Japani, Etelä-Korea, Taiwan ja monet muut Aasian maat), viime vuonna Suomen strategia muuttui: käytännössä kaikista suojatoimista luovuttiin, tartuntoja ei enää yritetty estää ja THL viesti, että perusterveiden ei enää tarvitse huolehtia tartunnoista.

Tässä Suomen linja erosi useimpien muiden Euroopan maiden linjasta. Monessa maassa suojatoimia toki kevennettiin, mutta juuri missään niistä ei luovuttu kokonaan. Joissain maissa niitä on uudelleen tiukennettu, kun tilanne ei olekaan helpottunut. Esim. Saksa lisäsi lokakuussa vaatimuksen, että kaukojunissa täytyy käyttää vähintään FFP2-tasoista hengityssuojainta.

Myös Suomen rokotepolitiikka eroaa muista EU-maista: THL suosittelee 4. tehosterokotteita ainoastaan riskiryhmiin kuuluville, kun muissa EU-maissa niitä annetaan laajemmin. Suomi on tällä hetkellä ainoa EU-maa, joka ei rokota sote-henkilöstöä neljännellä rokotteella. Tämä siitä huolimatta, että WHO, Euroopan tartuntatautivirasto ECDC ja Euroopan lääkevirasto Ema – sekä isot kansalliset terveysviranomaiset USA:ssa (CDC) ja Britanniassa (NHS) ovat suositelleet sote-henkilöstön tehosterokotuksia. THL ei ole perustellut, miksi sen suositukset poikkeavat muiden maiden viranomaisten, ECDC:n ja WHO:n linjauksista. 4. rokotteita ei tarjota, vaikka Suomella on varastossa paljon rokotteita vanhenemassa.

Suomen koronastrategian tulokset ovat olleet katastrofaalisia

Viime vuosi oli koronakuolleisuudeltaan ylivoimaisesti pahin koko pandemian aikana. Vuonna 2021 koronaan kuoli n. 1000 suomalaista. 2022 koronaan kuoli THL:n mukaan lähes 5000. Sen lisäksi korona on ollut myötävaikuttavana tekiijänä yli 2000 kuolemassa. Suomen koronakuolleisuus on ollut suurta myös EU-maihin verrattuna. Esim. 2022 marraskuussa Suomen koronakuolleisuus oli EU-maiden toiseksi suurinta. Se on kärkiluokkaa myös maailmanlaajuisessa vertailussa.

Korkean kuolleisuuden lisäksi koronatartuntojen määrän kasvu on tuhoisaa myös siksi, että 10-20 % sairastuneista sairastuu pitkäaikaisesti. Osalla heistä työkyky heikkenee pysyvästi, osa ei palaa työelämään enää koskaan. Tämä taakka jää vielä kymmeniksi vuosiksi pandemian päättymisen jälkeen. Kansantaloudelle koronan pitäaikaisvakutusten arvioidaan aiheuttavan useiden miljardien kustannukset. 

Koronatartunta lisää myös riskiä useille muille sairauksille, kuten sydän- ja maksasairauksille, diabetekselle, useille hermostoon ja aivoihin vaikuttaville sairauksille ja mielenterveyden ongelmille.

Koronan sairastaminen ei myöskään anna pitkäaikaista immuniteettia, vaan uuden koronatartunnan voi saada jo muutaman viikon kuluessa edellisestä. Uusi tartunta voi olla edellistä vakavampi ja tiedetään myös, että jokainen uusintatartunta lisää sekä kuoleman riskiä että riskiä sairastua muihin sairauksiin.

Tämä jatkuva sairastelu pahentaa sairaaloiden kriisiä sekä potilaiden määrän kasvun että henkilökunnan sairauspoissaolojen vuoksi.

Strategia, jossa tartuntojen annetaan levitä vapaasti ja vain riskiryhmiin kuuluvia ohjeistetaan suojautumaan, estää käytännössä riskiryhmiin kuuluvien täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Tämä ei ole hyväksyttävää tasa-arvoisessa yhteiskunnassa.

Päästäessään koronan leviämään lähes vapaasti Suomi on epäonnistunut sekä kansalaistensa hengen ja terveyden suojaamisessa että terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamisessa.

Tilanne ei parane itsestään vaan pahenee edelleen, ellei suuntaa muuteta päättäväisillä toimilla.

Vaadimme välitöntä strategian muutosta ja seuraavia toimia:

• Nykyisen koronastrategian epäonnistuminen tulee myöntää ja vaihtaa strategian painopiste tartuntojen ehkäisyyn. Tartuntamäärien pienentäminen vähentää sairastumisia ja kuolemia, mikä helpottaa myös terveydenhoidon kuormitusta sekä pienentämällä potilasmäärää että vähentämällä henkilökunnan sairauspoissaoloja.
• Maskisuositus tulee palauttaa. Hengityssuojainten, erityisesti FFP2-tasoisten tai sitä parempien tiedetään suojaavan tehokkaasti sekä käyttäjäänsä että muita ihmisiä. Maissa, joissa maskien käyttö on ollut yleistä, koronakuolleisuus on ollut merkittävästi vähäisempää kuin maissa, joissa niitä ei ole käytetty.  Hengityssuojainten käyttö mahdollistaa myös riskiryhmäläisten turvallisemman osallistumisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi hengityssuojaimet ehkäisevät koronan lisäksi myös useiden muiden tautien leviämistä, mikä myös vähentää sairastumisia ja sairauspoissaoloja.
• Sisätilojen ilmanvaihtoa ja ilmahygieniaa tulee parantaa. Koronavirus tarttuu helpoiten suljetuissa sisätiloissa, joissa useita henkilöitä hengittää samaa ilmaa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla. Erityisesti Japanissa on tartuntamäärät (ja siten myös koronan aiheuttamat kuolemat) onnistuttu pitämään alhaisina suuresta väestöntiheydestä ja iäkkäiden määrästä huolimatta nimenomaan panostamalla sisätilojen tehokkaaseen ilmanvaihtoon. 
• Etätyösuositus tulee palauttaa. Toimistot ovat otollisia paikkoja koronan leviämiselle. Tartuntojen vähentämiseksi töitä kannattaa tehdä etänä jos vain mahdollista. Moni työnantaja tarjoaakin siihen mahdollisuuden, mutta usein etätöihin siirtymistä helpottaa, jos siihen on viranomaisten suositus.
• Rokotteet pienentävät paitsi riskiä sairastua vakavasti, myös pitkäaikaisten oireiden riskiä sekä tartuntariskiä. Sen vuoksi rokotteita tulee tarjota myös muille kuin riskiryhmiin kuuluville säännöllisin väliajoin.
• Suomen tulee ottaa oppia maista, jotka ovat onnistuneet parhaiten suojaamaan väestöään pandemialta, kuten Japani, Etelä-Korea, Taiwan ja Singapore.

Näitä keinoja tulee käyttää pienellä kynnyksellä myös tulevien pandemioiden torjuntaan.

Artikkeli Piraattipuolueen koronalinjaus on julkaistu julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Mothers for peace -ryhmän Ukrainan sodan vastaisen mielenosoituksen Facebook-tapahtuma ja hallitseva tili onnistuttiin jäädyttämään todennäköisesti joko bottitilien tai hybridivaikuttamisen ja bottitilien yhdistelmällä. Miten näin pääsi käymään, mitä se tarkoittaa, ja miten tälläinen tavallisten kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin kohdistuva kyberhyökkäys voidaan tulevaisuudessa torjua?

On selvää, että somepalveluita ylläpitävistä yhtiöistä on tullut osa kansalaisyhteiskunnan infrastruktuuria. Tätä monella tavoin hyödyllistä ilmiötä kuitenkin varjostaa yksi seikka: yhtiöt eivät tee sitä niinkään kansalaisyhteiskunnan vuoksi, vaan rahasta. Yhtiöiden intresseissä on siis minimoida käytetyt resurssit ja maksimoida saadut hyödyt. Suomen kaltaisen vähemmistökielen osalta tämä tarkoittaa raskasta riippuvuutta automaattisesta moderoinnista. Miksi? Koska suomen kieltä puhuva työntekijä on todella kallis verrattuna esimerkiksi halvalla ulkoistettuun englanninkieliseen.

Globaalisti toimivalla yhtiöllä ei myöskään ole samanlaista tarvetta varautua sotatilaan samoin kuin meillä tällä hetkellä. Venäjän hallitus on tehnyt sosiaalisesta mediasta yhden rintaman sodassa ja politiikassa naapureitaan vastaan, mutta Facebookilla ei silti ole samalla tasolla ‘nahkaa pelissä’ tässä konfliktissa. Resurssien nopea lisääminen olisi ratkaisu, ja jollakin tavoin olisi tarve velvoittaa sitä palkkaamaan riittävä määrä paikallista kieltä ja kulttuuria tuntevia ihmisiä ottamaan vastuu siitä että pelkästään tuhansilta väärennetyiltä tileiltä tulevat ilmoitukset eivät riittäisi kaatamaan rauhan puolesta toimivaa alisivustoa.

Sikäli kun päätöksen mielenosoitusta koskevan tilin jäädyttämisestä olisivat tehneet algorytmien sijasta ihmiset, he olisivat olleet kärryillä siitä että kyseessä olivat todennäköisesti Venäjän trollit. Vaikka Facebookin automaattiset moderaatiotyökalut ovat kehittyneitä, tälläistä päivänpoliittista ja kulttuurista ymmärrystä ei tietokoneohjelmilta voida mitenkään realistisesti odottaa, ei vielä pitkään aikaan.

Miten sitten pienet valtiot voivat tälläistä massiivista yhtiötä painostaa ilman että yhtiö vain päättää vetäytyä markkinoilta jotka eivät ole sille taloudellisesti merkittäviä? No, tietenkin liittyä yhteen. Eli katseet on syytä suunnata Euroopan Unioniin jolla yhdessä on riittävästi lihasta kääntää Facebookinkin ruoria. Eikä tarvitse katsoa edes kovin kauas, sillä uutta lainsäädäntöpakettia joka tarttuu tässä mainittuun ongelmaan vain yhtenä osa-alueenaan ollaan jo valmisteltu, piraatit ovat olleet osana sitä, ja EU parlamentti on jo hyväksynytkin siitä merkittävän osan.

Lainsäädäntöpaketin nimi on “Digital Services Act”
https://www.greens-efa.eu/opinions/2022/01/20/the-digital-services-act-is-coming-what-will-it-mean-for-you/

Vaikka EU parlamentti onkin jo hyväksynyt oman versionsa Digital Service Actista, tarina ei ole vielä läheskään lopussa. Euroopan Neuvoston on vielä kokoonnuttava ja jäsenmaiden on hyväksyttävä lait osaksi omia kansallisia lainsäädäntöjään ennen kuin mitään konkreettista alkaa tapahtua. Näissä tulevissa neuvotteluissa saatetaan vielä vaatia kompromisseja, Facebookin palkkaamat lobbarit tulevat olemaan aktiivisia, ja vähemmistökielten edustajien osalta olisi hyvin tärkeää että paikallista kieltä ja kulttuuria ymmärtävien moderaattorien vaatimuksesta ei peräännytä.

Tšekin piraattipuolueen kolme euroedustajaa istuvat europarlamentin vihreässä ryhmässä, ja Digital Services Act onkin syntynyt tämän ja EFA-ryhmän yhteistyön tuloksena. Näiden muutosten läpi saamiseksi voimmekin siis suositella suomalaisia piraatteja tekemään tiivistä yhteistyötä Vihreiden kanssa, joilla on vahvimmat mahdollisuudet taata tämän viimeisen lainsäädäntökierroksen onnistuminen parhaalla mahdollisella tavalla.

Lisätietoja antavat:

Toni Aittoniemi
Piraattipuolueen hallituksen jäsen
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi

ja

Juho Karvinen
Piraattipuolueen varapuheenjohtaja
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi

Artikkeli Somessa toimivan kansalaisyhteiskunnan turvallisuus sotaa käyvän valtion toimia vastaan ja Digital Services Act julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Piraattipuolue kiittää aluevaaleista

Kiitokset äänestäjille, piraateille ja kaikille, jotka ensimmäisiä aluevaaleja ovat aktiivisesti tehneet! 

Toivomme, että uudet aluevaltuustot tekevät alkutaipaleellaan valintoja, jotka edesauttavat päätöksenteon läpinäkyvyyttä, kansalaisten osallisuutta ja yhdenvertaisia palveluita.

Piraateille nämä vaalit olivat sekä vaikeat että helpot.

Piraattien valtakunnallinen äänimäärä oli samaa heikkoa tasoa kuin kuntavaaleissakin. Sote on politiikan osa-alue, jota piraattien aktiivit ja äänestäjät ovat harvemmin pitäneet ydinosaamisalueenaan – puheenjohtajamme Riikka Nieminen on tässä tervetullut poikkeus. Aluevaalien surullisen alhainen äänestysaktiivisuus näytti suosivan perinteisiä puolueita. Lisäksi piraattien äänestäjäkunta on ollut suurelta osin nuorehkoja kaupunkilaisia, jotka näissä vaaleissa äänestivät vähemmän kuin muissa vaaleissa.

Palkattua kampanjaväkeä piraateilla ei ole ja kuntavaalien ponnistus tuntui edelleen vaalityössä. Pandemia hankaloitti huomattavasti katukampanjointia, kuten kaikilla puolueilla, mutta piraateilla oli jälleen käytössä viikottainen vaaliteltta Jitsi-videopuhelupalvelussa. Vaalijulisteiden tekeminen, jakaminen ja liisteröinti vei jälleen kohtuuttoman ison osan myös ehdokkaiden resursseista vaalityöstä. Taloudelliset resurssit olivat näissäkin vaaleissa kovin vähäiset, sillä Piraattipuolue ei saa puoluetukea eikä mitään muitakaan tukia. Vaalikampanjat ja puolueen toiminta rahoitetaan jäsenmaksuin ja pienin lahjoituksin.

Samaan aikaan vaalikampanjassa oli toiveikkuutta herättäviä piirteitä. Piraateilla oli hyvä yhteishenki koko kampanjan ajan ja käytössä olevista vähäisistä resursseista oli aika realistinen kuva. Resurssit osattiin jakaa hyvin. Ihmisten kuormittumiseen kiinnitettiin aktiivisesti huomiota – jo toimintasuunnitelman tasolla halusimme, ettei aktiiveja uuvuteta loppuun.

Muotoilimme soten osalta piraattitavoitteita paljon aiempaa laajemmin. Tarjosimme mahdollisuuden äänestää piraatteja lähes kaikilla hyvinvointialueilla. Ehdokashankinnassa oli avuksi puheenjohtajan lähes kahden kuukauden mittainen Suomen-kiertue, jolla hän tapasi aktiiveja, ehdokkaita ja muita tukijoukkoja. Kiertue keskeytettiin vaikeutuneen koronatilanteen takia, joka oli muutoinkin leimallinen kampanjan loppuvaiheilla. 

Ylen pienpuoluetenttiin puheenjohtaja Riikka Nieminen ei voinut osallistua, sillä tiedusteluista huolimatta tilaisuuteen ei tehty mitään ennakkojärjestelyjä kahden metrin turvavälien lisäksi. Puheenjohtaja kuuluu riskiryhmään ja hän ei saanut osallistua maskin kanssa. Lopulta tilaisuuteen osallistui – hyvin edustavasti – varapuheenjohtaja Juho Karvinen.

Edellisen lisäksi sosiaalisessa mediassa huomioitiin myös, että vaalirahoituksen ennakkoilmoituksia oli tullut perinteisesti Piraattipuolueen ehdokkailta eniten. 

– Toteutamme käytännössä sitä avoimuutta, jonka perään politiikassa kuulutamme, sanoo puheenjohtaja Riikka Nieminen.

Ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja on edessä monenlaista itsetutkiskelua, ohjelmatyötä, viestinnän ja organisaation kehittämistä edelleen. Politiikan sisällöistä ja luottamushenkilöistä tehdään päätöksiä puoluekokouksessa. Puolueen jäsenille, kannattajille ja symppaajille tiedoksi, että  kutsumme teidät matalalla kynnyksellä mukaan tekemään muutosta!

Lisätietoja antavat:

Riikka Nieminen
Piraattipuolueen puheenjohtaja
044 555 0910
riikka.nieminen@piraattipuolue.fi

ja

Juho Karvinen
Piraattipuolueen varapuheenjohtaja
050 345 5023
juho.karvinen@piraattipuolue.fi

Artikkeli Piraattipuolue kiittää aluevaaleista julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Vapaa julkaistavaksi heti

Yle syrjii vaalitenttiin osallistuvaa puolueen puheenjohtajaa terveydentilan perusteella

Tiistaina 18.1. järjestetään ns. pienpuoluetentti Ylen studiossa, jossa yhdeksän eri puolueen puheenjohtajaa on maskitta 90 minuuttia. Yle suosittelee koronatestiä osallistujille, mutta testi on vapaaehtoinen. Antigeenipikatestin tulos näkyy noin viidessätoista minuutissa, eli aikataulusyillä ei testaamattomuutta voi perustella.

Piraattipuolueen puheenjohtaja Riikka Nieminen on pyytänyt Yleltä, että osallistujat testattaisiin, mutta Yle ei ole tähän suostunut. Nieminen on itse riskiryhmän edustaja ja tavallinen influenssakin on vienyt hänet jo kahdesti sairaalahoitoon pitkäksi aikaa. 

Puheenjohtajatenttiin osallistuvien puolueiden joukossa on ns. koronadenialisteja, joten odotettavaa on, että he eivät suostu vapaaehtoiseen testiin. Leviämisvaiheessa toki kuka tahansa voi virusta oireettomanakin kantaa, riskiryhmien suojelemiseksi tulisi asiaan suhtautua riittävällä vakavuudella.

Tenttiin ei saa osallistua maskin kanssa, ja toisaalta THL:n ohjeiden mukaan riskiryhmiin kuuluvien tulisi pitää aina maskia sisätiloissa. Yle ei suostu myöskään tekemään lähetystä useammasta huoneesta, vaikka teknisesti se olisi varmasti mahdollista.

– Koen että yhdenvertaisuus ei toteudu tässä lainkaan. Tällä signaloidaan että vammaiset ja kroonisesti sairaat puheenjohtajat eivät ole tervetulleita ja eivät saa samoja mahdollisuuksia vaalityön tekemiseen kuin muut.  Avoin ja moniääninen keskustelu on tärkeä osa toimivaa demokratiaa, Nieminen sanoo. Yleisradio toimii verovaroin, eivätkä he voi syrjimällä valita ketkä poliittiset toimijat saavat äänensä kuuluviin, hän vielä lisää.

Syrjintää ei tule koskaan hyväksyä ja Yleltä pitää voida odottaa vastuullista toimintaa.

Piraattipuolue on ollut asiasta yhteydessä Ylen pienpuoluetentin tuottajaan ja yhdenvartaisuusvaltuutetun toimistoon. Meille kerrottiin heidän näkevän tässä yhdenvertaisuuden toteutumista loukatun.

Lisätietoja antavat:

Riikka Nieminen
Piraattipuolueen puheenjohtaja
+358 44 555 0910
riikka.nieminen@piraattipuolue.fi

ja

Juho Karvinen
Piraattipuolueen varapuheenjohtaja
+358 50 345 5023
juho.karvinen@piraattipuolue.fi

Artikkeli Yle syrjii vaalitenttiin osallistuvaa puolueen puheenjohtajaa terveydentilan perusteella julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Vapaa julkaistavaksi heti

Piraattipuolue purjehtii aluevaltuustoihin

Piraattipuolue on asettanut aluevaaleihin yhteensä 44 ehdokasta, yhteensä 18 hyvinvointialueelle. Jos Helsinkiä ei oteta mukaan vertailuun (Helsinki ei ole näissä vaaleissakaan mukana), niin piraateilla on aluevaaleissa viisi ehdokasta enemmän kuin kuntavaaleissa oli.

Piraattien ehdokkaat aluevaaleissa:

Piraattien ehdokkaat aluevaaleissa:

• Vantaa ja Kerava, 6 ehdokasta
• Varsinais-Suomi, 6 ehdokasta
• Pirkanmaa, 5 ehdokasta
• Länsi-Uusimaa, 4 ehdokasta
• Lappi, 3 ehdokasta
• Itä-Uusimaa, 3 ehdokasta
• Satakunta, 2 ehdokasta
• Pohjois-Karjala, 2 ehdokasta
• Etelä-Pohjanmaa, 2 ehdokasta
• Pohjanmaa, 2 ehdokasta
• Pohjois-Pohjanmaa, 2 ehdokasta
• Keski-Uusimaa, 1 ehdokas
• Kanta-Häme, 1 ehdokas
• Päijät-Häme, 1 ehdokas
• Kymenlaakso, 1 ehdokas
• Etelä-Karjala, 1 ehdokas
• Etelä-Savo, 1 ehdokas
• Kainuu, 1 ehdokas

Aluevaalien vaaliohjelma

Piraattipuolue tavoittelee pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin ja palkkatyöyhteiskunnan instituutioiden päivittämistä vastaamaan 2000-luvun suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyskriisiin, digitalisaatioon ja työn murrokseen. Näihin murroksiin vastaaminen on tehtävä niin, että samalla pidetään kaikki mukana. Tavoitteena on ympäristörajojen puitteissa toimiva yhteiskunta, jossa hyvinvointi jakautuu kaikille, vapaa-aikaa arvostetaan ja työ on mielekästä. Toimivilla sosiaali- ja terveyspalveluilla on tässä keskeinen rooli ja niihin panostaminen on myös investointi tulevaisuuteen.

Piraattipuoule ajaa radikaalisti avoimempaa ja läpinäkyvämpää hallintoa sekä haluaa vahvistaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Piraattipuolueen mielestä hallintoa ja tietojärjestelmiä koskevan tiedon on oltava avointa ja kenen tahansa tarkistettavissa, mutta yksityisten ihmisten henkilötietojen on oltava varmasti turvassa. Ihmisillä on oltava laajasti valtaa päättää, mitä tietoja heistä kerätään sekä miten tietoja käytetään.
Piraattipuolue haluaa kehittää sote-palveluja universalismin periaatteen mukaisesti kaikille. Hyvän hoivan on oltava saatavilla myös pätkä- ja osa-aikatyöläisille, työttömille, pitkäaikaissairaille, osatyökykyisille ja osatyöhaluisille. 

Piraattipuolue haluaa edistää modernia mielenterveyspolitiikkaa, jossa asiakas on keskiössä ja pääsee suunnittelemaan ja kehittämään palveluita. Piraattipuolue tunnustaa mielenterveysoikeudet, jotka turvaavat yhdenvertaisen kohtelun myös mielenterveysongelmaisille.
Piraattipuolue haluaa tehdä inhimillisempää päihdepolitiikkaa yksilönvapauksia kunnioittaen ja ongelmakäytön haittoja vähentäen. Päihdeongelmaisille tarjotaan tukea heidän lähtökohdistaan ja heidän tarpeidensa mukaan. Tämä voi tarkoittaa helposti saavutettavaa matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta, vertaistukea, turvallisia käyttötiloja ja neulanvaihtopisteitä tai intensiivisempää katkaisuhoitoa.

(aluevaaliohjelma kokonaisuudessan)

– Nyt kun aluevaaleissa ollaan uuden äärellä, haluamme haastaa suomalaiset ajattelemaan alueellista demokratiaa ja sote-palveluita uudella tavalla. Aluevaltuustoihin kannattaa nostaa tuoreita kasvoja, uusia poliittisia voimia ja radikaalia avoimuutta vanhojen ja kokeiltujen tilalle, sanoo Riikka Nieminen piraattien puoluejohtaja Espoosta.

Lisätietoja antavat:

Riikka Nieminen
Piraattipuolueen puheenjohtaja
riikka.nieminen@piraattipuolue.fi
044 555 0910

Satu Immonen
Piraattipuolueen puoluesihteeri
Vaalipäällikkö
satu.immonen@piraattipuolue.fi
045 310 2343

Artikkeli Piraattipuolue purjehtii aluevaltuustoihin julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Hyvää strategiaehdotuksessa oli se, että  immateriaalioikeuksiin ylipäätään suhtaudutaan strategisesti ja että  monin paikoin vanhentunutta lainsäädäntöä on aikeita päivittää. Myös tavoitteet, kuten yritysten kannustaminen innovatiivisuuteen sekä taiteen ja kulttuurin tekijöiden toimintaedellytysten varmistaminen ovat  tärkeitä. Vaikka strategiaehdotuksen ja nykyisen  immateriaalioikeusjärjestelmän lähestymistapa on piraattien mielestä väärä, strategian kehittäminen ja lainsäädännön päivittäminen avaavat tilaa poliittiselle keskustelulle immateriaalioikeuksista. Tarkoituksenamme onkin kirjoittaa auki oma vaihtoehtomme eli  immateriaalioikeusreformi.

Strategiaehdotuksen  ongelmat ovat piraattimielisille sinänsä tuttuja: Se palvelee suurten toimijoiden etua pienyritysten, kulttuurin tekijöiden ja tavallisten kansalaisten kustannuksella. Strategiaehdotuksen tavoitteet tutkimustyön kaupallistamiseksi sotivat avoimen tieteen periaatteita vastaan. Globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulma puuttuu, mikä on erityisen ongelmallista globaalin Covid-19-pandemian aikakaudella, kun rokotteiden patentit ovat estäneet pandemian ja ihmisten terveyden suojelemista.

Toivomme lähitulevaisuudessa aktiivista debattia immateriaalioikeuksista!

LAUSUNTO

Piraattipuolueen lausunto ehdotukseen kansalliseksi aineettomien oikeuksien strategiaksi, diaarinumero VN/15767/2021

Piraattipuolue kiittää mahdollisuudesta lausua IPR-strategiasta. Piraattipuolueen näkökulmasta yritysten innovatiivisuuden ja toimintaedellytysten sekä luovan työn mahdollisuuksien turvaaminen ovat kannatettavia tavoitteita. Strategiaehdotuksessa nostetaan myös esiin jatkuvasti tärkeämmäksi  käyviä tieto- ja kulttuuripoliittisia keskusteluja ja teknologisia  kehitystrendejä. Poliittinen kansalaiskeskustelu näistä teemoista on  erittäin tervetullutta ja on hyvä, että teemoja pohditaan myös  lainvalmistelutyössä.

Vaikka tarkoitukset ovat hyvät, yleisesti ottaen strategiaehdotus on kirjoitettu ongelmallisista lähtökohdista. Oikeudenhaltijoiden kaupalliset intressit ovat ohjausryhmän kokoonpanosta alkaen yliedustettuina suhteessa tekijöihin ja yleisen etuun. Kulttuurin ja taiteen tekijät ovatkin mukana lähinnä koristeena,  ja tieteentekijät sekä tutkimusorganisaatiot mainitaan valittelevaan sävyyn kaupallistamista ymmärtämättöminä ja siitä riittämättömästi kiinnostuneina toimijoina. Strategiassa ajetaan uudenlaista kielenkäyttöä, jossa teollis- ja  tekijänoikeuksista puhutaan osana samaa ilmiötä, “aineettomia  oikeuksia”. Piraattipuolueen mielestä nämä oikeudet ovat luonteeltaan erilaisia, liittyvät erilaisiin intresseihin, etuihin ja eturyhmiin, eikä niiden niputtaminen ole mielekästä.

Strategiaehdotus puolustaa ja pyrkii vahvistamaan nykyistä  immateriaalioikeusjärjestelmää. Nykyisessä järjestelmässä on kuitenkin  lukuisia ongelmia ja sen voittajia ovat etupäässä nykyiset suuret  oikeudenhaltijat, media- ja teknologiayhtiöt. Piraattipuolueen mielestä  strategian pitäisi sen sijaan pyrkiä edistämään yhteiskunnan  kokonaisetua ja huomioida selvästi myös kansalaisten ja kuluttajien  näkökulmat sekä tieteen, opetuksen ja sivistyksen näkökulmat.

Nykyisenlainen  tai vahvempi immateriaalioikeuksien suoja on haitallinen yritysten  innovaatiotoiminnan kannalta. Se kannustaa esimerkiksi suuria toimijoita patenttien hankkimiseen yksinomaan kilpailijoiden häiritsemiseksi tai suoranaiseen patenttitrollaamiseen, jossa patentin haltijalla ei ole aikomustakaan kehittää tuotetta vaan ainoastaan kerätä lisenssimaksuja.

Strategiaehdotuksesta  puuttuu globaalin oikeudenmukaisuuden näkökulma. Jos Covid-19-kriisi on jotain opettanut immateriaalioikeuksista niin sen, että nykyisellään esimerkiksi rokotteiden patentit ovat aktiivisesti estäneet pandemian torjuntaa, globaalin oikeudenmukaisuuden toteutumista ja ihmisten terveyden suojelemista. Niin ikään valitettavaa on, että strategiassa suhtaudutaan positiivisesti EU:n harjoittamaan kansainväliseen vaikuttamistyöhön, jossa pyritään saamaan aikaan “länsimaisista lähtökohdista luotu IP-järjestelmä”.  Kansainvälinen yhteistyö sinänsä on kannatettavaa, mutta tavat, joilla  EU on immateriaalioikeusasioissa valinnut toimia kansainvälisellä kentällä ovat pikemminkin epäsuhtaisen tai jopa uuskolonialistisen kauppapolitiikan jatkumoa. Rokotepatenttien lisäksi viimeaikaisena esimerkkinä tästä on EU:n komission puuttuminen Etelä-Afrikan tekijänoikeuslakiuudistukseen.

Strategiaehdotus on ongelmallinen myös tiedepolitiikan kannalta. Siinä esitetään toimenpiteitä tutkimustulosten kaupallistamiseen. Piraattipuolueen  mielestä tutkimusinstituutioiden tehtävä on tuottaa korkeatasoista  tutkimusta, jonka tulokset ovat tiedeyhteisön ja koko yhteiskunnan  käytössä avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti. Pyrkimykset  tutkijoiden työn kaupallistamiseksi sotivat avoimen tieteen periaatteita  vastaan, eivätkä ole kannatettavia.

Lopuksi piraattipuolue kuitenkin kiittää, että IPR-strategiaa kirjoitetaan  auki, se mahdollistaa poliittisten vaihtoehtojen tuomisen esille. Meidän  ajattelumme lähtee siitä, että tiedon ja kulttuurin vapaa liikkuvuus  edistävät luovuutta, innovaatioita. Nämä ovat talouden, kulttuurin,  hyvinvoinnin ja sivistyksen kannalta tärkeitä arvoja. Siksi aineettomien  oikeuksien strategian pitäisi pohjautua selkeästi yhteisresurssien (kuten avoimen lähdekoodin ohjelmistojen, avoimien sisältöjen, avoimen datan) vaalimiseen ja hyödyntämiseen. Nousevan datatalouden osalta taas  sääntelykehikon olisi otettava vakavasti käyttäjien rooli datan tuottajina ja tunnustettava heidän oikeutensa OmaData-periaatteen mukaisesti. Ymmärrämme, että nykyinen immateriaalioikeusjärjestelmä on kehitetty toisenlaisista lähtökohdista ja tavoitteidemme toteutuminen vaatisi laajan tekijänoikeusreformin, jossa yhteiskunnan kokonaisedun, taiteen ja kulttuurin tekijöiden, sivistystoimen ja vapaan oppimisen, innovatiivisten yritysten ja tavallisten kansalaisten näkökulmat tulisi huomioiduksi.

Lausunnon vastuuvalmistelija:

Juho Karvinen, piraattipuolueen varapuheenjohtaja

Artikkeli Lausunto ehdotuksesta kansalliseksi aineettomien oikeuksien strategiaksi julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

kiitämme Sinua kaikkien ehdokkaiden ja aktiivien puolesta antamistanne 2591 äänestä. Jokainen näistä äänistä on arvokas.

Nämä olivat monin tavoin poikkeukselliset vaalit. Siksi onkin tärkeää suhteuttaa onnistumiset ja haasteet järkevällä tavalla. Raskaan koronavuoden jälkeen monet ottivat ansaitun huilihetken näiden vaalien ajaksi, joten ehdokasmäärät ja äänestysprosentit olivat erittäin alhaiset. Ehdokasmäärään ja vaalibudjettiin suhteutettuna nämä vaalit olivat kohtalainen menestys. On selvää, että henkilökohtaiseen äänimääräänsä pettyneet piraattiehdokkaat ovat harvassa. Jokainen, joka jaksoi yrittää, sai äänestäjiltä selvän luottamuksen osoituksen.

Haluamme onnitella myös piraateissa vaikuttavaa Pietari Virtasta, joka valittiin Sulkavalla varavaltuutetuksi toisen puolueen listalta sitoutumattomana. Lisätietoja Pietarista: https://www.pietarivirtanen.com/#info

Me lupaamme, että viisastumme näistä vaaleista ja kehitämme piraattipolitiikkaa seuraaviin vaaleihin.

Terveisin,
puoluehallitus

Dear Pirate Party member,

We thank You on behalf of all candidates and active party members for those 2591 votes that you casted. Every single one of them is valuable to us.

This election was exceptional in many ways. That’s why it is important to put our successes and challenges into a meaningful perspective. After the tough COVID-19 year many people took a well-deserved moment of respite and thus the amount of candidates and voter turnout were very low. Considering the number of candidates and the election budget these elections were a moderate success. It is clear that Pirate candidates who are disappointed with their personal vote outcomes are scarce. Everyone who kept trying got a clear show of confidence from voters.

We would also like to congratulate Pietari Virtanen, who is influential among pirates, and who was elected Sulkava’s deputy commissioner from another party’s list. More information about Pietari: https://www.pietarivirtanen.com/#info

We promise to learn our lessons from this election and develop Pirate ideas for the elections to come.

Regards,
Party Government

Artikkeli Kuntavaalien jälkeen – katse tulevaisuuteen julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Emme saa puoluetukea emmekä mitään muitakaan tukia, joten lahjoitukset ovat meille tärkeitä. Olemme tuhannesti kiitollisia lahjoituksestasi!

Artikkeli Ajankohtaista: Nyt kannattaa lahjoittaa piraateille! julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..