20.3.2018

Vapaa julkaistavaksi

Piraattipuolue valitsi 17.3.2018 Tampereella pidetyssä kevätkokouksessaan uuden hallituksen seuraavalle kahden vuoden toimikaudelle. Puheenjohtajan tehtävissä jatkaa jo yhden kauden toimessa työskennellyt Jonna Purojärvi, 29, Jyväskylästä. 

Piraattipuolueen puheenjohtajaksi vuonna 2016 valittu Jonna Purojärvi sai lauantain puoluekokouksessa luottamuksen jatkaa toimessaan. Puoluetoiminnan ohella Purojärvi opiskelee yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa Jyväskylän yliopistossa. Hän suuntautuu opinnoissaan politiikan tutkimukseen.

 Kevätkokouksessa valittiin puolueelle myös muut hallituksen jäsenet. Ydinfysiikan tohtori ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Petrus Pennanen jatkaa varapuheenjohtajana, minkä lisäksi varapuheenjohtajiksi valittiin Miika Hämynen ja Markku Brask. Hämynen on toiminut jo pitkään Keski-Suomen piirin puheenjohtajana, minkä lisäksi hän toimi viime kauden Piraattipuolueen järjestövastaavana. Markku Brask toimii Uudenmaan piraattien puheenjohtajana.

Puoluehallituksen varsinaisina jäseninä on edustettuna puolueen aiempia puheenjohtajia Harri Kivistö Tampereelta ja Tapani Karvinen Turusta. Edelliskauden tapaan hallituksessa jatkavat Ville Hautakangas Helsingistä, Tiia Mustonen ja Pekka Mustonen Joensuusta, Pasi Vähämartti Lahdesta sekä Janne Paalijärvi Espoosta. Uusina jäseninä hallitukseen nousivat Pauli Eronen Helsingistä, Janne Uotila Turusta sekä Veera Kontiokari Oulusta.

Järjestäytymiskokouksessa päätettiin, että Pekka Mustonen jatkaa puoluesihteerin toimessa.

Viime kaudella puolue sai ensimmäiset kaupunginvaltuutettunsa Helsinkiin ja Jyväskylään, sekä varavaltuutettuja Espooseen. Valtuutettujen myötä puolue sai myös kymmeniä muita luottamustoimipaikkoja: puheenjohtaja Jonna Purojärvi itse toimii Jyväskylässä tarkastuslautakunnassa ja varavaltuutettuna.

"Uudella hallituksella on hoidettavanaan useita vaaleja, joista merkittävimmät ovat ensi vuoden eduskuntavaalit. Voin luottavaisin mielin sanoa, että tämä hallitus jää historian kirjoihin joukkona, joka nosti Piraattipuolueen eduskuntaan. Emme kuitenkaan ole toimimassa historian takia, vaan tulevaisuuden vuoksi", kertoo Purojärvi.

Yhteystiedot

Jonna Purojärvi
Puheenjohtaja, Piraattipuolue
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi
+358 45 310 2351

Pekka Mustonen
Puoluesihteeri, Piraattipuolue
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi
+358 50 322 1071

Artikkeli Piraattipuolue valitsi uuden hallituksen – puheenjohtajana jatkaa Purojärvi julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Vastauksena Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntöön:
Luonnos ”Satelliittinavigointijärjestelmien tehokas hyödyntäminen Suomessa – toimenpideohjelma 2017–2020”
Lausuntopyynnön diaarinumero: LVM/1737/02/2017

Piraattipuolue tunnistaa tarpeen seurata ja osallistua kehittyvien teknologioiden, kuten satelliittinavigointijärjestelmien kehittämiseen. Teknologiaan on kuitenkin suhtauduttava oikeansuuntaisella kunnioituksella, ja asetettava lainsäädännön ja yhteistyöhankkeiden keskiöön kansalaisten omat tarpeet.

Yksityisyydensuoja on kansalaisten tärkeimpiä oikeuksia. Piraattipuolue pitää tärkeänä, että kaikki tulevat autonomisen ja älyliikenteen sovellukset sovitetaan yhteen perusoikeuksien kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tiellä liikkujalla on oltava mahdollisuus jättäytyä sellaisen liikennöinnin ulkopuolelle, josta jää jälkiä viranomaisten tai muiden toimijoiden rekistereihin. Ihmisille on taattava suoja anonyymiin liikkumiseen. Heillä tulee olla laillinen oikeus myös eCall-järjestelmän deaktivoimiseen, omalla vastuullaan ja ilman juridisia seurauksia, mikäli tämän ei voida katsoa aiheuttavan kohtuuttomia turvallisuusriskejä muille tielläliikkujille.

Erilaisten autonomisten valvontayksiköiden käyttö esimerkiksi rikosvalvontaan on rajattava tarkoin. Seurannan täytyy olla kohdeseurantaa, eikä niin sanottua peittoseurantaa. Esimerkiksi autojen tunnistetietoja automaattisesti skannaava poliisiauto ei saa muodostaa syyttömien kuljettajien autoista minkäänlaista rekisteriä. Sen on reagoitava ja tallennettava tieto ainoastaan niissä tilanteissa, joissa kohdataan jokin tietty, tunnistetiedoiltaan suurella tarkkuudella määritelty auto, joka on juridisesti tai tutkinnallisesti pitävin syin asetettu seurannan alaiseksi.

Uusissa liikenteeseen ja paikantamiseen liittyvissä teknologioissa on kiinnitettävä huomiota myös niiden ihmisten tietoturvaan, jotka sallivat itsensä jonkinasteisen seurannan liikenteessä. Alkuvuodesta 2017 mediassa tuotiin julki sähköautojen seurantalaitteisiin kuuluva vakava tietoturvaongelma, jonka seurauksena kymmenien tai jopa satojen autojen sijaintitietoja pystyi tarkastelemaan Internetin kautta. Tällainen toiminta on anteeksiantamatonta. Valtion on painotettava älyliikennehankkeiden yhteydessä, kuinka tärkeä osallistuvien ihmisten tietoturva on sekä ihmisille itselleen, että hankkeiden uskottavuudelle.

Piraattipuolue kummeksuu tapaa, jolla lausuntokierros on toteutettu. Lausuntopyyntö on lähetetty lähinnä erilaisille yrityksille ja teknologiaklustereille. Lausuntopyynnön vastaanottajissa ei ole ainuttakaan tiellä liikkujien oikeuksia puolustavia tai yksityisyydensuojaorientoituneita kansalaisjärjestöjä. Kun eri näkökulmista asiaa tarkastelevat toimijat ovat kattavasti mukana jo varhaisessa vaiheessa, säästetään paljon aikaa ja vaivaa myöhemmin valmistelun edetessä. Piraattipuolue toivoo ministeriön kiinnittävän jatkossa suurempaa huomiota lausuntopyynnön kohteiden tasapuoliseen valintaan.

Jonna Purojärvi
Puheenjohtaja, Piraattipuolue
+358 45 310 2351
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi

Janne Paalijärvi
+358 40 5275470
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi

Jyväskylässä 17.10.2017

Artikkeli Lausunto luonnoksesta ”Satelliittinavigointijärjestelmien tehokas hyödyntäminen Suomessa – toimenpideohjelma 2017-2020” julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Vastauksena sisäministeriön lausuntopyyntöön:
Ehdotus siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi; työryhmän mietintö 8/2017
Lausuntopyynnön diaarinumero: SMDno-2015-1509; SM047:00/2015

—-

Piraattipuolue r.p.
Lausunto ministeriön mietintöön: Siviilitiedustelulaki

On tärkeää, että tiedusteluun liittyvää lainsäädäntöä ajanmukaistetaan ja selkiytetään. Koska tiedustelutoiminta vaikuttaa keskeisellä tavalla yksityisyyden ja viestinnän salaisuuden kaltaisiin perusoikeuksiin, on ehdottoman tärkeää, että lainsäädäntö asettaa toiminnalle mahdollisimman yksiselitteiset ja selkeät reunaehdot ja rajoitukset siten, että samalla kuitenkin jää mahdolliseksi pakkokeinojen käytön tehokas valvonta sekä väärinkäytöksiin puuttuminen.

Mietintö siviilitiedustelulaiksi pohjautuu merkittäviltä osiltaan vireillä olevaan perustuslakimuutokseen luottamuksellisen viestin salaisuudesta. Piraattipuolue katsoo, että perustuslakimuutos on muotoiltu liian väljäksi. Tavallisena lakina säädettäväksi aiottu siviilitiedustelulaki on kohtuuttoman altis muutoksille. Mietinnön mukaisena se toteuttaa juuri niitä huolenaiheita, joita jo perustuslakimuutoksen mietintöön lausuimme [ https://piraattipuolue.fi/2017/01/13/lausunto-oikeusministerion-mietintoon-luottamuksellisen-viestin-salaisuudesta/ ]. Piraattipuolue haluaa korostaa, että perustuslain muutosta ei ole syytä tehdä kiireellisenä, vaan näin merkittävät muutokset tulee säätää normaalin ja huolella harkitun menettelyn mukaisesti.

Siviilitiedustelulakiin mietinnössä esitetty tarkkailun kohdentaminen kaipaa vielä hiontaa. Tietosuojavaltuutettu on esittänyt huomion, että erottelun kohteena olevaa aineistoa ei ehdoteta rajattavaksi. Tällöin kaikki viestintäverkon kautta kulkeva tietoliikennedata käy saman seulonnan läpi. “Viestintäverkon” laajutta ei ole määritelty, joten tarkkailu voi laajentua käytännössä massavalvonnaksi. Piraattipuolue on tietosuojavaltuutetun tavoin huolissaan liian epäselvästä kohdentamisesta.

Supolle esitetyt pakkokeino-oikeudet ovat erityisen ongelmallisia tilanteissa, joissa valvontaa tehdessään Supolla ei ole vielä olemassa varsinaista epäilyä tapahtuneesta rikosesta: Supo voisi luovuttaa tällä tavalla keräämiänsä tietoja kuitenkin muille viranomaisille verrattaen vähäistenkin rikosten (enimmäisrangaistus 2 vuotta) tutkintaan, jotka itsessään eivät oikeuttaisi kohteen valvontaan. Onkin syytä epäillä, että muutosta käytettäisiin kiertämään poliisi- ja pakkokeinolain rajoituksia, jotka nykyään kohdentavat pakkokeinojen käytön vain vakaviin rikoksiin.

Massavalvonnan uhkaa lisää merkittävästi myös mietinnössä määritellyt hakuehdot. Sisällöllisten hakuehtojen rajoitukset kannustaisivat yleisempien, eli laajempien, hakuehtojen kehittämiseen, mikä taas laajentaa jatkokäsittelyn alaiseksi päätyvän tietoliikennedatan määrää. On perusteltua olettaa, ettei kansalliselle turvallisuudelle vakavaa uhkaa suunnitteleva järjestäytynyt toimintaorganisaatio keskustele asioista suoraan, vaan naamioi sisäisen viestintänsä mahdollisimman arkipäiväiseltä ja tavalliselta kuulostavaksi. Tämä lisää tiedustelutoiminnassa käytettävissä hakuehdoissa arkipäiväisten ilmaisujen määrää, mikä puolestaan kasvattaa todennäköisyyttä sivullisten joutumisesta tarkemman tarkastelun kohteiksi.

Perustuslakimuutos ei riittävässä määrin estä massavalvontaa, jonka kansainväliset tuomioistuimet ovat katsoneet rikkovan ihmisoikeuksia yksityisyyden suojan osalta. Siviilitiedustelulakimietintö väittää pyrkivänsä noudattamaan erityisesti EIT:n artiklaan 8 merkittyä mahdollisuutta poiketa tästä kansallisen turvallisuuden nimissä. Laajuus, jolla valvontaa tehtäisiin mietinnön pohjalta, puhuu kuitenkin tätä väitettä vastaan – valvontaa voitaisiin tehdä paljon laajemmaltikin, kuin mitä kansallinen turvallisuus edellyttäisi.

Pääasiassa mietinnössä on avattu hyvin, minkälaisia uhkia vastaan tiedustelua tarvitaan. Perustavanlaatuisena käsitteellisenä ongelmana voidaan kuitenkin pitää sitä, että ei ole selkeästi määriteltävissä, mitä kansallinen turvallisuus ja siihen kohdistuva uhka konkreettisina asioina pitää sisällään. Tästä käsitteellisestä ongelmasta olemme jo perustuslakimuutosta koskevassa lausunnossamme ilmaisseet huolemme. Kansallisen turvallisuuden käsitteen määrittely on altis muuttumaan poliittisten voimasuhteiden muuttuessa, mistä aivan erityisesti seuraa huoli sisällön merkittävästä laajentumisesta.

Periaatteellisemmalla tasolla ongelmaksi voidaan nähdä mietinnössä esitetyn lain tuoma epämääräsyys ja ennustamattomuus tavallisen kansalaisen tai muun toimijan näkökulmasta. Oikeusturvan takaamiseksi lakien ja asetusten tulisi olla riittävän suppeita ja selkeitä, jotta kansalainen voi kohtuullisella vaivalla perehtyä itseään tai tiettyä asiaa koskevaan lainsäädäntöön. Siviilitiedustelun suhteen merkittävää on kansalaisen kyky ymmärtää, milloin häneen voidaan aiheellisesti kohdistaa tiedustelutoimenpiteitä, ja milloin ei. Käsitteiden epämääräisyys ei anna tähän nykyisellään mahdollisuutta.

Tiedustelun kohdentamisongelmien takia on epäselvää, kuinka esitettyjä uhkia vastaan voidaan parhaiten toimia. Datavirrasta suodatetun viestinnän tarkempi käsittely muodostuu pakolliseksi jo pelkästään viestin salauksen avaamiseksi, mikä erityisellä tavalla kohdentaa tällöin myös paljon laajemmalti sivullisiin kuin oli aiottu. Mietintö toteaa saman: “Viestin sisältöä kuvaavan hakuehdon käytön voidaan katsoa sisältävän syvällisemmän puuttumisen sivullisten luottamukselliseen viestintään, sillä toiminta edellyttää kaiken suodatuksen piirissä olevan viestinnän tietoteknistä avaamista sen selvittämiseksi, vastaako sen sisältö hakuehtoa. Viestin sisällön on perinteisesti katsottu muodostavan luottamuksellisen viestin salaisuuden ydinalueen.”

Tämän yhteydessä esitämme huolen lähdesuojan katoamisesta. Tutkivat journalistit käyttävät työssään paljon epätavallisia viestintäkeinoja ja välineitä, ja aivan erityisesti salattua viestintää. Koska tiedustelemalla kerättyä tietoa ei valvottavien kohteiden mukaan mitenkään rajattaisi, katoaisi luottamuksellinen lähdesuoja journalisteilta täysin: Tarkkailun kohteeksi joutunutta tietoliikennettä ei luonnollisesti voida julkistaa, joten journalistien ja heidän lähteidensä olisi jo lähtökohtaisesti elettävä siinä oletuksessa ja uskossa, ettei mikään heidän viestintänsä ole ainoastaan kahdenkeskistä. Tämä muodostaa valtavan ongelman kansalaisoikeuksien osalta. Äärimmäisenä esimerkkinä voidaan esittää tapaus, jossa journalistin tietolähteenä toimii henkilö, jonka julkaisemaa tietoa voidaan tavalla tai toisella tulkita niiksi uhiksi, joita vastaan siviilitiedustelulakia ollaan rakentamassa. Tästä seuraisi, että tällaisenaan esiteltynä laki heikentäisi kansalaisten mahdollisuuksia saada yhteiskunnallisesti merkittävää arkaluontoista tietoa journalistien työn tuottamana. On myös ehdottoman tärkeää, että lainsäädäntö sisältää ns. whistleblower-suojan: Nimettöminen ilmiantojen ja kanteluiden tekemisen tiedusteluvaltuutetulle tulee olla mahdollista, ja ilmiannon tekijän niin pyytäessä tiedusteluvaltuutetun tulee kaikin keinoin suojella ilmiannon tehneen henkilöllisyyttä.

Hakuehdoista mainittuna on esimerkinomaisesti viestinnän salaamistekniikan lisäksi viestissä käytetty aakkosmerkistö. Tämän kaltainen hakuehto toimisi useissa tilanteissa käytännössä samoin kuin lainvastainen etninen profilointi.

Hyvin laajojen hakuehtojen käytön seurauksena tiedustelulla saatavan tietoaineiston muodostuessa kokonaisuudessaan määrältään valtavaksi, on merkittävänä riskinä nähtävä myös kerätyn tiedon väärinkäyttö. Poliisi on toiminnassaan toistuvasti sekä käyttänyt jo olemassaolevia tiedustelumenetelmiä väärin (Aarnion tapaus) sekä tutkinut työnsä kannalta merkityksetöntä tietoa (Anneli Auer ja Mika Myllylä tunnettuina tapauksina). Myös henkilökohtaisiin tarkoituksiin ja/tai yksittäisempinä tapauksina tapahtuvaa tiedon väärinkäyttöä tulisi kohdella hyvin vakana virkarikkeenä, jonka tähden virkasuhde voidaan välittömästi päättää.

Yhdymme myös CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n esittämään huoleen suomalaisten IT-palvelutuottajien kyvystä taata asiakkaidensa tietojen luottamuksellisuus ja tietoturva mietinnön mukaisen lain astuessa voimaan. Esityksen taloudellisiin vaikutuksiin ei ole huomioitu minkäänlaisena ennusteena yritystoiminnalle koituvia tappioita, vaan taloudellisiin vaikutuksiin on laskettu vain suunniteltujen järjestelmien rakennus, ylläpito ja henkilöstökulut. Viestien salauksen ja salassa pysymisen murtamisen vaikutus kansainväliseen yritystoimintaan tulisi tutkia ja selvittää tarkemmin, jotta taloudellisten kustannusten todellinen mittakaava saadaan hahmotettua.

Artikkeli Lausunto ehdotukseen siviilitiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Perustuslain muutos viestintäsalaisuudesta liian riskialtis mittaville väärinkäytöksille

Oikeusministeriön asettama työryhmä on valmistellut ehdotuksen perustuslain tarkistamiseksi siten, että tavallisella lailla voitaisiin säätää kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan. Piraattipuolueen mukaan muutos mahdollistaisi viestintäsalaisuuden murtamisen ja massavalvonnan minkä tahansa enemmistöhallituksen mielihalujen mukaan.

Piraattipuolueen mielestä maininta kansallisesta turvallisuudesta on liian epämääräinen ja jättää nykyiselle ja tuleville hallituksille mahdollisuuden tulkita sitä vapaasti. Tämä muodostaa erittäin vakavan uhan kansalaisen yksityisyydelle, turvallisuudelle ja vapaudelle, pahimmillaan pelkän poliittisen ideologian ja sen mukaisen toiminnan perusteella.

“Huolimatta ensisijaisesta julkisesta motiivista muuttaa luottamuksellisen viestin suojaa kansallisen turvallisuuden vuoksi, luo mietinnön esittelemä lakimuutos Suomen kansalaisille valtion taholta vakavimman uhan mitä historiamme tuntee. Mahdollisuus muuttaa perusteita luottamuksellisen viestin salaisuuden rikkomiseksi tavallisella lailla on yksiselitteisesti liian riskialtis mittaville väärinkäytölle” piraatit toteavat lausunnossa.

Sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin että EU:n tuomioistuin ovat linjanneet massavalvonnan olevan laitonta ja loukkaavan ihmisten yksityisyyden suojaa internetissä. Piraattipuolue katsoo, ettei ole kuitenkaan mielekästä kirjata erillistä massavalvonnan kieltoa perustuslakiin, koska se voidaan pääsääntöisesti kiertää semanttisin keinoin.

Mietinnössä ei haluta rajoittaa tiedon hankintaa ajallisesti. Piraattipuolueen mielestä tällaiselle seurannalle ei ole tarvetta, vaan ajallisesti rajattua lupaa voidaan tarvittaessa pidentää. Piraattipuolue esittää lisäksi, että mikäli pykälän mukaisia pakkokeinoja käytetään, niistä ilmoitetaan tietyn ajan kuluttua toiminnan kohteelle. Näin varmistetaan toiminnan seuranta.

Koko lausunnon voit lukea täältä: https://piraattipuolue.fi/2017/01/13/lausunto-oikeusministerion-mietintoon-luottamuksellisen-viestin-salaisuudesta/

Jonna Purojärvi
Puheenjohtaja, Piraattipuolue
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi
+358 45 310 2351

Olli Markkanen
Tiedottaja, Piraattipuolue
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi
+358 40 2109 092

Artikkeli Perustuslain muutos viestintäsalaisuudesta liian riskialtis mittaville väärinkäytöksille julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Lausunto oikeusministeriön mietintöön luottamuksellisen viestin salaisuudesta

Oikeusministeriön mietintö luottamuksellisen viestin salaisuudesta ehdottaa perustuslain tarkistamista siten, että tavallisella lailla voitaisiin säätää “tarpeellisiksi katsottavien edellytysten täyttyessä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi välttämättömistä rajoituksista luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan”. Tarkemmin tiedon hankkimisen kohteena olevalle toiminnalle asetetaan väitetysti korkea kynnys.

Mietintö esittää mahdollisiksi uusiksi rajoitteiksi tiedon hankkimiselle vain sotilaallisen toiminnan tai sellaisen muun toiminnan, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. Tämän lisäksi perustuslaissa säädetään jo nykyisellään, että luottamuksellisen viestin salaisuutta voitaisiin rajoittaa myös yksilön turvallisuutta tai kotirauhaa vaarantavien rikosten torjunnassa. Rajoitteista voidaan näissä tilanteissa säätää lailla.

Piraattipuolue katsoo, että rajoituksista perusoikeuksiin, kuten viestintäsalaisuuteen, pitäisi säätää vain perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Kotirauhaan kohdistuvan rikoksen lisäksi käsite yksilön turvallisuuteen kohdistuva rikos pitää sisällään laajan kokonaisuuden toimia. Kun yhtälöön lisätään tällaisten rikosten torjunta, laajenevat käsitteet entisestään. Huolimatta ensisijaisesta julkisesta motiivista muuttaa luottamuksellisen viestin suojaa kansallisen turvallisuuden vuoksi, luo mietinnön esittelemä lakimuutos Suomen kansalaisille valtion taholta vakavimman uhan mitä historiamme tuntee. Mahdollisuus muuttaa perusteita luottamuksellisen viestin salaisuuden rikkomiseksi tavallisella lailla on yksiselitteisesti liian riskialtis mittaville väärinkäytöksille.

Ehdotus antaa täyden mahdollisuuden massavalvonnalle. Sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (1) että EU:n tuomioistuin (2) ovat linjanneet massavalvonnan olevan laitonta ja loukkaavan ihmisten yksityisyyden suojaa internetissä. Perustuslakiin kirjattavien muutosten ei tule antaa mahdollisuutta massavalvontaan.

Piraattipuolue katsoo, ettei ole kuitenkaan mielekästä kirjata erillistä massavalvonnan kieltoa perustuslakiin, koska se voidaan pääsääntöisesti kiertää semanttisin keinoin.

Mietintö toteaa: “..säännöksessä tarkoitettu tiedonhankinta voisi koskea myös toimintaa, joka jatkuessaan saattaisi vaarantaa kansallista turvallisuutta. Tiedon hankintaa ei ole rajoitettu ajallisesti, sillä kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaa toimintaa on usein tarpeen seurata pitkäjänteisesti ja systemaattisesti.”

Kansallisen turvallisuuden määrittely yli vakavan uhan, kuten järjestäytynyt rikollistoiminta (ml. terrorismi) tai sota, on hyvin epämääräinen. Mahdollinen kansallisen turvallisuuden vaarantaminen voi tulkitsijasta riipuen kattaa lähes mitä tahansa. Kansallista turvallisuutta käytetään poliittisessa retoriikassa usein laveasti ja sillä tarkoitetaan tarvittaessa niin kansanterveydellisiä kuin taloudellisiakin uhkia. Näiden, eritoten taloudellisten uhkien määrittely on väistämättä altis vaihtuville tulkinnoille hallituskokoonpanojen vaihtuessa. Tämän tulkitsemisen jättäminen avonaiseksi hallitukselle, niin nykyiselle kuin tuleville, muodostaa valtion puolelta erittäin vakavan uhan kansalaisen yksityisyydelle, turvallisuudelle ja vapaudelle, pahimmillaan pelkän poliittisen ideologian ja sen mukaisen toiminnan perusteella.

Piraattipuolue katsoo myös, että ajallisesti rajaamattomalle valvonnalle ei ole perusteita. Lupa tiedonhankintaan pitäisi hankkia aina määritellylle ajalle, jota voidaan tarvittaessa pidentää.

Jos pykälän mukaisia pakkokeinoja käytetään, niistä täytyy aina ilmoittaa määrätyn ajan kuluttua toiminnan kohteelle. Näin varmistetaan toiminnan seuranta.

Piraattipuolueen tarkoituksena ei ole maalata mörköjä, saati edes käyttää kaltevan pinnan argumentaatiota. Tarkoituksena on muistuttaa demokraattisen järjestelmämme herkkyydestä. Äänestysprosentin laskiessa ilmenee todennäköisemmin yhä voimakkaampia poliittisia ääri-ilmiöitä. Historiasta ei tarvitse oppia kuin kerran.

1. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös 4.12.2015 http://fra.europa.eu/en/caselaw-reference/ecthr-application-no-4714306-judgment
2. Euroopan unionin tuomioistuimen päätös 8.4.2014 http://curia.europa.eu/jcms/upload/docs/application/pdf/2014-04/cp140054en.pdf

Jonna Purojärvi
Puheenjohtaja
Piraattipuolue r.p.

Olli Markkanen
Tiedottaja
Piraattipuolue r.p.

Artikkeli Lausunto oikeusministeriön mietintöön luottamuksellisen viestin salaisuudesta julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Liikenneveron seurantajärjestelmää ei tule edistää

Piraattipuolue ei hyväksy Suomeen kaavailtua autojen GPS-seurantaan perustuvaa liikenneveroa. Yksityisyyden suojan tulee ulottua myös kansalaisen liikkumiseen. Kansalaisten automaattisen seuraamisen valtion taholta on tapahduttava vain tuomioistuimen päätöksellä.

EU:n tuomioistuin on toistuvasti päätynyt tuomitsemaan valtioiden harjoittamat yksityisyydensuojan loukkaukset – oli sitten kyse viestinnästä, metadatasta tai ihmisten liikkeiden tallentamisesta. Tällainen seuranta pitäisi olla sallittua korkeintaan kansallisen tuomioistuimen päätöksellä hyvin perustelluissa tapauksissa.

“Suomen hallituksella ei ilmeisesti ole minkään tason kunnioitusta ihmisen yksityisyyttä kohtaan. Massavalvontaa on ajettu jo viestinnän osalta perustuslakimuutosta myöten, eikä esitetyn liikenneveron perusteella turvassa ole enää ihmisen sijaintitietokaan. Kerättävä, ja esityksen mukaisesti kaupattava, tietomäärä on vakava heikennys kansalaisten perustavanlaatuiseen oikeuteen”, kommentoi Piraattipuolueen puheenjohtaja Jonna Purojärvi kaavailtua liikenneveroa.

Piraatit toteavat puolueohjelmassaan, ettei kansalaisten automaattista ja laajamittaista liikkumisen seuraamista rauhan aikana tule hyväksyä. Tällaista seurantaa ovat esimerkiksi GPS-seuranta, poliisien rekisterikilpitunnistelaitteisto, keskinopeuskamerat sekä kasvojentunnistustekniikat. Lailla on turvattava kansalaisille mielekäs mahdollisuus oleskella ja liikkua vapaa-aikanaan myös ilman yritysten seurantaa.

Lisätiedot:

Jonna Purojärvi
Puheenjohtaja, Piraattipuolue
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi
+358 45 310 2351

Olli Markkanen
Tiedottaja, Piraattipuolue
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi
+358 44 210 9092

Artikkeli Liikenneveron seurantajärjestelmää ei tule edistää julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Sananvapaus Ylessä turvattava, Jääskeläisen on erottava

Piraattipuolue vaatii Yleisradion päätoimittaja Atte Jääskeläisen eroamista. Puolue katsoo Ylen sisäisen tilanteen peruuttamattomalla tavalla tulehtuneeksi. Ainoa toimiva ratkaisu, joka mahdollistaa kansallisen yleisradioyhtiön toimittajien sananvapauden ja työrauhan on päätoimittajan eroaminen.

Ylen Sipilä-uutisoinnista seurannut sananvapauskohu kaksi viikkoa takaperin ei ole laantunut.
Keskiviikkoaamuna ilmitulleet irtisanoutumiset sananvapaudesta ja riippumattomuudesta huolestuneiden toimittajien osalta kertovat vakavaksi kehittyneestä tilanteesta.

“Kansalaisten ja erityisesti toimittajien luottamus päätoimittaja Atte Jääskeläiseen on hälyttävällä tavalla heikentynyt Sipilä-kohun seurauksena. Piraattipuolue on äärimmäisen huolestunut Ylen toimittajien sananvapaudesta ja jaksamisesta. Tulehtuneen tilanteen voi tässä vaiheessa korjata vain päätoimittajaa vaihtamalla,” kommentoi piraattipuolueen puheenjohtaja Jonna Purojärvi.

Lisätiedot

Jonna Purojärvi, puheenjohtaja
etunimi.sukunimi [ at ] piraattipuolue.fi
+358 45 310 2351

Olli Markkanen, tiedottaja
etunimi.sukunimi [at] piraattipuolue.fi
+358 44 210 9092

Artikkeli Sananvapaus Ylessä turvattava, Jääskeläisen on erottava julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Piraatit julkaisivat kuntavaaliohjelmansa – kuntalaisille halutaan laajempi mahdollisuus vaikuttaa

Piraattipuolueen valtakunnallinen kuntavaaliohjelma hyväksyttiin lauantaina 22.10. Jyväskylässä kansalaistoiminnankeskus Mataralla järjestetyssä puoluekokouksessa.

“Kokouksessa saatiin hyvää keskustelua aikaan vaaliohjelman sisällöstä. Valtakunnallinen ohjelma kattaa laajempia kokonaisuuksia, joiden konkreettisempaa sisältöä tarkennetaan niin kampanjointimateriaaleissa kuin paikallisesti koottavissa kuntavaaliohjelmissa”, kommentoi puheenjohtaja Jonna Purojärvi kokouksen kulusta.

Kuntavaaliohjelmassaan piraatit painottavat yksilöiden ja yhteisöjen mahdollisuutta osallistua omien elinympäristöjensä kehittämiseen, kuntien toiminnan avoimuuteen ja joustaviin tapoihin järjestää kunnan palvelut.

“Kunnan toimintaa ja palveluita kehitettäessä joustavuus on tärkeää. Palvelusetelit, osallistava budjetointi ja palvelualoite lisäävät asukkaiden suoraa vaikutusvaltaa palveluihinsa” avaa varapuheenjohtaja Arto Lampila.

Piraatit lähtevät kuntavaaleihin hyvistä asemista. 2015 eduskuntavaalien kannatuksella piraatit nousisivat valtuustoihin ainakin suurimmissa kaupungeissa.

Lue vaaliohjelma (pdf)

Lisätietoja:

Jonna Purojärvi
Puheenjohtaja, Piraattipuolue
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi
+358 45 310 2351

Tiia Mustonen
Tiedottaja, Piraattipuolue
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi
+358 40 7380 579

Artikkeli Piraatit julkaisivat kuntavaaliohjelmansa – kuntalaisille halutaan laajempi mahdollisuus vaikuttaa julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Ministeriön mietintö viestintäsalaisuuden heikentämisestä luokaton

Oikeusministeriö on 11.10.2016 antanut mietintönsä perustuslain muutostarpeesta luottamuksellisen viestinnän salaisuuden suhteen. Mietinnössään ministeriö päätyy laajentamaan oikeuksia viestintäsalaisuuden rikkomiseen, mikä tarkoittaa vakavaa yksityisyyden suojan perustuslaillista heikentämistä. Piraattipuolue vastustaa ankarasti esitettyjä muutoksia.

Oikeutta rikkoa viestintäsalaisuus esitetään laajennettavaksi rikosten selvittämisestä rikosten torjuntaan sovellettavaksi. Mietinnön mukaan ilmaisu “rikosten torjunta” käsittäisi rikosten ennalta estämisen, paljastamisen ja selvittämisen ja se ulottuisi yksilön turvallisuudesta aina kotirauhan rikkomiseen. Mietintössä kuitenkin todetaan jo nykylainsäädännön puitteissa voitavan tehdä rikosten selvitystä, kunhan konkreettinen ja yksilöity rikosepäilys on olemassa. Muutoksen yhtenä tarkoituksena onkin poistaa konkreettisen rikosepäilyn tarve tiedustelusta.

Mietinnössä väitetään, ettei ehdotuksella ole tarkoitus tältä osin muuttaa oikeustilaa siitä, mihin se jo nykyisellään on vakiintunut. Väite on järjetön: Jos käytännössä mitään ei kaivattaisi muutettavaksi, ei perustuslakia tarvitsisi muuttaa. Jos taas käytäntö on vakiintunut nykyperustuslain vastaiseksi toiminnaksi, tulisi päinvastoin vaatia perustuslain mukaista toimintaa eikä taipua laittoman käytänteen edessä heikentämään yksityisyyden suojaa.

Mietinnössä todetaan myös, ettei ehdotetulla lainmuutoksella olisi taloudellisia vaikutuksia tai vaikutuksia viranomaistoimintaan. Heti perään siinä kuitenkin huomautetaan lainvalvonnan kustannuksista ja vaikutuksista viranomaistoimintaan. Jotta kustannuksia tai vaikutuksia viranomaistoimintaan ei tulisi, se tarkoittaisi sitä, että sitä asianmukaista valvontaa, mitä kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja perusoikeuksien rajoittaminen vaatii, laiminlyötäisiin.

Tähänkään mennessä viranomaiset eivät ole kyenneet todellisuudessa valvomaan toimintansa laillisuutta. Esimerkkinä toimivat poliisin rekisterien toistuvat väärinkäytökset, jonka valvonnan on jopa väitetty haittaavan poliisin toimintaa. Poliisijärjestöjen liittokin on väärinkäytösten paljastuttua lähettänyt valtakunnansyyttäjänvirastolle ja poliisin ylijohdolle kirjelmän, jonka mukaan poliisit kokevat rekisterien käyttöön liittyvän valvonnan kohtuuttomaksi.

Viestintäsalaisuuden heikentämistä on julkisuudessa perusteltu pitkälti ulkoisten uhkien tiedustelutarpeiden kautta. Mietintö pyrkiikin perusteluissaan pysymään tiukasti kiinni kansallisen turvallisuuden retoriikassa. Samaan aikaan lakia halutaan ulottaa merkittävimmiltä kansalaisen yksityisyyttä heikentäviltä osiltaan myös yksityiseen henkilöön ja kotirauhaan kohdistuvaan uhkaan, johon ei enää tarvittaisi edes konkreettista ja yksilöityä rikosepäilyä. Tämä tarkoittaa käytännössä kaiken suomalaisen viestinnän salaisuuden poistoa ja hyvästejä arvokkaana pidetylle kirjesalaisuudelle.

Piraattipuolue esittääkin, että mietinnön mukaista perustuslain muutosta ei tule missään nimessä tuoda eduskuntaan hyväksyttäväksi. Suomea tulisikin kehittää entistä enemmän kohti “tietosuojan Sveitsiä” – maaksi, jossa jokainen voi varmistua viestintänsä luottamuksellisuudesta ja kirjesalaisuuden rikkomattomuudesta.

Lisätietoja:

Jonna Purojärvi, puheenjohtaja
+358 45 310 2351
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi

Miika Hämynen, järjestövastaava
+358 50 309 7624
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi

[muokattu 12.10.2016 klo 15.20: siirretty yhden kappaleen paikkaa, lisätty selventäviä sanoja]

Artikkeli Ministeriön mietintö viestintäsalaisuuden heikentämisestä luokaton julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Kymppitonnien lasku kiristyskirjejutusta – Vain murto-osa maksusta tekijöille

Niin kutsutun kiristyskirjeoikeudenkäynnin päätös julkaistiin tänään. Vastaaja velvoitettiin maksamamaan tekijänoikeuskorvauksia 600 euron edestä, kun korvattavat oikeudenkäyntikulut nousivat yli 31 000 euroon. Hedman Partnersin lähettämässä kirjeessä vaadittu summa tekijänoikeusrikkeistä oli alunperin 2100 euroa.

Vastaaja oli väitetysti kirjoitellut saamistaan kirjeistä internetin keskustelufoorumeilla, mikä markkinaoikeuden mukaan poissulki vastaajan väitteet tuntemattomasta avoimen verkon käyttäjästä.

“Kyseisessä tapauksessa näyttö on ollut markkinaoikeuden mielestä vahvaa. On ollut hyvä peliliike viedä nyt käsitelty tapaus ensimmäisenä oikeuteen lisäämään painetta maksaa myös syyttä lähetettyjen kirjeiden vaatimukset. Itse teosten tekijöille valuva summa on valitettavasti käytännössä olematon. Asianajajia näillä jutuilla elätetään taiteen tekijöiden sijaan”, summaa Piraattipuolueen puheenjohtaja Jonna Purojärvi.

Markkinaoikeuden päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Lisätiedot:

Jonna Purojärvi, puheenjohtaja
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi
+358 45 310 2351

Janne Paalijärvi, hallituksen jäsen
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi
+358 40 527 5470

Muokattu 5.7.2016 14:13 – Tarkennettu tekstiä ja korjattu alkuperäisessä kirjeessä vaadittu summa oikeaksi.

Artikkeli Kymppitonnien lasku kiristyskirjejutusta – Vain murto-osa maksusta tekijöille julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..