Pyydän oikeuskansleria tutkimaan, onko opetus- ja kultuuriministeriön tekijänoikeusyksikkö toiminut sen toimintaa ohjaavien lakien ja ohjeiden ja hyvän hallintotavan mukaisesti tekijänoikeuslain valmistelussa.

Tekijänoikeusyksikössä on valmisteltu hallituksen esitystä tekijänoikeuslain uudistamiseksi. Valmistelussa ei ole noudatettu valtioneuvoston periaatepäätöksellä vahvistamia ohjeita kuulemisesta lainvalmistelussa eikä julkisuuslakia. Julkisuuslain mukaan ministeriöillä on tiedonantovelvollisuus myös keskeneräisissä asioissa.

Kuuleminen säädösvalmistelussa -ohjeissa [1] ministeriöt velvoitetaan kuulemaan muun muassa kansalaisia ja järjestöjä. Kuulemisella tarkoitetaan sidosryhmien näkemysten, tietojen ja kokemusten hankkimista valmisteltavasta asiasta.

Vaikka ministeriö olisi järjestänyt osana uudistusten valmistelua erilaisia kuulemisia on se velvoitettu pyytämään kirjalliset lausunnot lopullisen lakiluonnoksen valmistuttua. Ohjeiden mukaan “[s]äädösehdotuksesta pyydetään kirjallinen lausunto silloinkin, kun valmistelussa on aikaisemmissa vaiheissa pyydetty kirjallisia kannanottoja tai käytetty muita kuulemisen menetelmiä.”

Lehtihaastettelussa 25.9.2014 lainvalmistelusta OKM:n tekijänoikeusyksikössä vastannut virkamies kuitenkin kertoo, että “[…] sellaista juuri ennen hallituksen esityksen antamista tehtyä lopullista luonnosvaihetta meillä ei ole, ellei siihen ole jotain erityistä syytä, että pitää jokin lausuntokierros käydä jostain asiasta. Lakiehdotus on sitten julkinen, kun se on hyväksytty valtioneuvostossa.” [2]

Tekijänoikeusyksikössä valmisteltuun hallituksen esitysluonnokseen on lehtitietojen perusteella [3] sisällytetty myös kohtia, kuten ns. must carry -säännös, joista ei ole tiedotettu lain ja ohjeiden edellyttämällä tavalla mitään julkisesti ja joista ei löydy tietoa OKM:n kyseiseen lain valmistelutyötä koskevalta nettisivulta.

Kokonaisuudessaan kyseisen lain valmisteluprosessi ei ole vastannut hyvän hallinnon periaatteiden, oikeusministeriön laatimien ja valtioneuvoston vahvistamien ohjeiden ja julkisuuslain asettamiin vaatimuksiin. Lainvalmistelusta vastanneiden virkamiesten toimintaa tulisi myös tarkastella virkavastuun ja hyvän hallintotavan näkökulmasta. Kulttuuriministeri Arhinmäen 7.10.2013 allekirjoittamassa toimeksiannossa erityisesti edellytettiin, että “hanke toteutetaan avoimesti ja vuorovaikutteisesti”.

Kansalaisten oikeutetut odotukset eivät ole täyttyneet.

Espoossa 1.10.2014

Janne Paalijärvi
Varapuheenjohtaja
Piraattipuolue rp.

[1] http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/julkaisut/julkaisuarkisto/182010kuuleminensaadosvalmistelussa.ohjeet.html

[2] http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2014/09/25/tasta-syysta-tekijanoikeuslain-luonnos-ei-ole-julkinen/201413241/66

[3] http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2014/09/23/tekijanoikeuslain-muutos-voi-nostaa-kaapeli-tv-maksuja/201413115/66

Artikkeli Kantelu oikeuskanslerille opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeusyksikön toiminnasta julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Osa 2 kirjoitussarjaa “miten kulttuuria voitaisiin tuottaa, jos Piraattipuolueen vaatimukset toteutettaisiin?”. Tämä kirjoitus keskittyy tiedostonjakamisen vaikutuksista tehtyihin tutkimuksiin. Edellinen osa sarjassa on “tiedostonjakamisen vaikutuksista kaupalliseen kulttuurintuotantoon“, joka keskittyi tutkimusten sijaan varsinaisiin myyntitilastoihin.

“Tiedostonjakamisen vaikutuksista” esitteli runsaasti tilastotietoja eri kulttuurinalojen kokonaismyynnistä, mutta nämä tilastot saattaisivat periaatteessa olla harhaanjohtavia – voihan olla, että tiedostonjakaminen on tehnyt kulttuurin myynnille merkittävää hallaa, mutta jokin muu efekti on parantanut myyntiä ja kätkenyt tämän vaikutuksen. Siksi joudummekin turvautumaan tutkimuksiin, jotka nimenomaisesti pyrkivät eristämään juuri tiedostonjakamisen vaikutuksen. Kuten arvata saattaa, tämä ei ole maailman helpoin tehtävä.

Asiasta on laadittu ainakin seuraavat tutkimukset.

• “Measuring the Effect of Music Downloads on Music Purchases” (2003). Katsoo, että nettilataaminen vähentää noin 30 prosentilla todennäköisyyttä ostaa jokin teos.
• “The Effect of Napster on Recorded Music Sales: Evidence from the Consumer Expenditure Survey” (2004). Toteaa levymyynnin saavuttaneen huippunsa 1999 ja laskeneen sen jälkeen joka vuosi tarkastellulla aikavälillä (1999-2002) – joskin eri lähteet antavat erilaisia lukuja laskun suuruudesta. Kuitenkin artikkeli arvioi, että 80% myynnin laskusta on johtunut muista syistä kuin Napsterista. Yksi syy oli, että samaan aikaan tapahtui hinnanmuutoksia muissa tuotteissa: CD-levyjen hinnat pysyivät samana, mutta videoiden hinnat laskivat (jolloin kuluttajat käyttivät enemmän rahaa videoihin ja vähemmän CD-levyihin) sekä konserttien hinnat nousivat (jolloin myös konserteissa esiintyvien artistien CD:itä ostettiin vähemmän). Lisäksi CD-levyjen tultua markkinoille olivat kuluttajat 1990-luvun aikana konvertoineet olemassaolevia LP- ja kasettikokoelmiaan CD-kokoelmiksi: 2000-lukuun mennessä tämä muutos oli enimmäkseen valmis, ja CD:iden myynti laski vastaavasti. Tämä on nähtävissä vanhempien sukupolvien ostamien levyjen määrissä, jotka alkoivat laskea jo ennen vuotta 1999.
• “Does file sharing reduce music CD sales?: A case of Japan” (2004). Toteaa, että japanilaisten tiedostonjakajien toiminnalla on hyvin vähän yhteyttä heidän ostokäyttäytymiseensä.
• “On-line Piracy and Recorded Music Sales” (2004). Arvioi, että tiedostonjakaminen ei kokonaisuutena haittaa musiikin myyntiä, ja että silloin kuin myynnin laskua tapahtuu, kohdistuu se pääasiassa isojen nimien musiikkiin ja pienet vastaavasti hyötyvät.
• “Music Sales in the Age of File Sharing” (2004*). Arvioi netinkäytön lisäävän CD-levyjen ostamista.
• “The Effect of Internet Piracy on CD Sales: Cross-Section Evidence” (2004*). Arvioi, että tiedostonjakaminen tuotti selkeän pudotuksen (noin 20% maailmanlaajuisesti) myynnissä vuosina 1998-2002, mutta vuoden 2003 pudotukseen olivat syypäänä muut tekijät.
• “Piracy on the High C’s: Music Downloading, Sales Displacement, and Social Welfare in a Sample of College Students” (2004). Arvioi jokaisen albumilatauksen vähentävän myyntiä noin 0,2 albumilla, joskin noteeraa myös, että kuluttajien lataamisesta saama hyöty on paljon suurempi, kuin teollisuuden kärsimä tappio.
• “Pitfalls in Measuring the Impact of File-sharing on the Sound Recording Market” (2005). Kritisoi muutamien aiempien tutkimuksien metodologiaa ja pitää niiden tuloksia epäluotettavina. Kokee, että todellista haittaa tiedostonjakamisesta on. (Ne kritisoidut tutkimukset, jotka on mainittu tässä, on merkitty tähdellä.)
• “Why the Music Industry May Gain From Free Downloading – The Role of Sampling” (2005). Esittää mallin, jossa tiedostonjakaminen saattaa sekä haitata myyntiä (kun ihmiset eivät koe tarvetta ostaa alkuperäistä teosta) että lisätä sitä (kun ihmiset altistuvat suuremmalle määrälle haluttavaa kulttuuria), ja päätyy tulokseen jossa myyntiä lisäävä vaikutus dominoi.
• “Pirates or Explorers? Analysis of Music Consumption in French Graduate Schools” (2005). Ranskalaisista opiskelijoista tehtyjen haastattelujen perusteella arvioi, että lataajia on kahdenlaisia: kokeilijoita ja piraatteja. Kokeilijoilla tiedostonjakaminen lisää ostokäyttäytymistä, piraateilla vähentää.
• “Testing File-Sharing’s Impact by Examining Record Sales in Cities” (2005). Päätyy tulokseen, jonka mukaan tiedostonjakaminen laskee levymyyntiä.
• “File Sharing: Creative Destruction or Just Destruction?” (2006). Arvioi, että tiedostonjakamisen ja myynnin laskun välillä on selkeä yhteys.
• “Do Artists Benefit from Online Music Sharing?” (2006) Päätyy tulokseen, jonka mukaan tiedostonjakaminen lisää kokonaismyyntiä, kun kuluttajien mahdollisuudet kokeilla kulttuuria ennen ostopäätöstä kasvavat.
• “The Effect of File Sharing on Record Sales: An Empirical Analysis” (2007). Toteaa, että jos latauksilla on vaikutus myyntiin, ei vaikutusta pysty erottamaan tilastollisesti nollasta. Päivitetty ja tarkennettu versio aiemmasta tutkimuksesta, tässä versiossa on otettu huomioon lisää tekijöitä. Mielenkiintoisena sivuhuomiona siteeraavat myös tilastoja, joiden mukaan myös taloudet joissa ei ollut tietokonetta, ovat myöskin vähentäneet CD-levyihin käyttämäänsä rahankulutusta 43 prosentilla vuoden 1999 jälkeen. Toteavat ettei tiedostonjakamisella ole merkittävää vaikutusta myyntiin ja esittävät vaihtoehdoiksi (kuten muutkin tutkimukset) että kuluttajat ovat lakanneet konvertoimasta vanhoja LP- ja kasettikokoelmiaan CD-levyiksi sekä sen, että muut viihteen muodot, kuten DVD-levyjen myynti, ovat vieneet CD-levyihin aiemmin käytettyjä rahoja.
• “The Impact of Music Downloads and P2P File-Sharing on the Purchase of Music: A Study for Industry Canada” (2007) on Industry Canadan, erään Kanadan hallituksen viraston, selvitys tiedostonjakamisen vaikutuksen myyntiin Kanadassa. Aineistona käytettiin kyselytutkimusta, johon vastasi 2100 henkeä. Tutkimuksessa kysyttiin mm. montako levyä he olivat vuonna 2005 ostaneet ja paljonko olivat niistä maksaneet, paljonko musiikkia olivat ostaneet verkkokaupoista, olivatko ripanneet levyjä tai ladanneet niitä verkosta, ja niin edelleen. Vastaajista puolet olivat ladanneet musiikkia verkosta ja puolet eivät. Tiedostonlaatamisen ja CD-ostosten väliltä ei löydetty merkittävää yhteyttä, positiivista tai negatiivista, kun tarkasteltiin kaikkia vastaajia. Kun tarkastelu rajattiin niihin käyttäjiin, jotka olivat raportoineet lataavansa musiikkia verkosta, jokainen 12 ladattua kappaletta lisäsi musiikin myyntiä 0,44 CD-levyn verran.
• “Piercing the peer-to-peer myths: An examination of the Canadian experience” (2008). Toteaa, että väitteet myyntitappioista ovat liioiteltuja, ja että Kanadan kasettimaksuista kerääntyvät korvaukset kompensoivat mahdolliset tappiot jo enemmän kuin hyvin.
• “Ups and downs – Economische en culturele gevolgen van file sharing voor muziek, film en games” (2009). (Englanninkielinen yhteenveto) Arvioi Hollanin talouden hyötyvän tiedostonjakamisesta noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa, noteeraten erikseen etteivät tiedostonjakajat osta yhtään sen vähempää kuin ei-jakajatkaan.
• “Downloading music and CD purchases” (2009). Norjalainen tutkimus, jonka mukaan musiikkia verkosta laittomasti lataavat nuoret ovat myös musiikkitiedostojen innokkaimpia ostajia. Musiikkia ilmaiseksi lataavat norjalaiset ostavat myös keskimäärin muita enemmän CD-levyjä.

Tutkimuksia, joiden mukaan tiedostonjakamisella on negatiivista vaikutusta: 6
Tutkimuksia, joiden mukaan tiedostonjakamisella ei ole vaikutusta, tai että sillä on sekä positiivista että negatiivista vaikutusta: 7
Tutkimuksia, joiden mukaan tiedostonjakamisella on positiivista vaikutusta: 5

Mitä tästä kaikesta voi päätellä? Ei mahdottoman paljoa, yksi tutkimus sanoo yhtä ja toinen toista. Kuitenkin 12 tutkimusta sanoo, ettei tiedostonjakamisella ole selkeätä vaikutusta kumpaankaan suuntaan tai sitten sillä on myönteistä vaikutusta, ja vain 5 tutkimusta katsoo, että vaikutus on selkeästi kielteistä.

Kielteisin kanta, jonka nettikopiointiin voi näiden tutkimusten perusteella ottaa, on: “Nettikopioinnilla saattaa olla kielteistä vaikutusta myyntiin.”

Myönteisin kanta, jonka nettikopiointiin voi näiden tutkimusten perusteella ottaa, on: “Nettikopioinnilla ei todennäköisesti ole havaittavaa vaikutusta myyntiä vähentävästi eikä lisäävästi. Saattaa jopa olla, että se lisää myyntiä.”

Kun tähän vielä lisätään se tosiseikka, ettei tiedostonjakamisen mahdollinen negatiivinen vaikutus millään tapaa näy myyntitilastoissa, päädytään varsin selkeästi siihen lopputulokseen, ettei tiedostonjakajien jahtaamiselle ole mitään kunnon perusteita.

Artikkeli Tutkittua asiaa tiedostonjakamisesta julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Kirjoitettu 23.1.2009, kirjoittaja Kaj Sotala

Laiton nettilataaminen yleistyy jatkuvasti. Marraskuussa uutisoitiin siitä, miten se on ylittämässä DVD-myyntiä ja on nuorten yleisin rikos. Mikään varsinainen uutinen tämä ei kuitenkaan ollut, sillä ilmiön laajuus oli hyvin tiedossa jo aiemmin. 2007 uutisoitiin, miten lataamista vastaan suunnattu tiukempi tekijänoikeuslainsäädäntö ei juuri hidastanut sen kasvua. Britanniassa laitonta kopiointia harrastaa 18-24 -vuotiaiden ikäluokasta 96 prosenttia, Suomessa 80 prosenttia HIITin kyselyn 6000 vastaajasta. Äänitealan etujärjestö IFPIn mukaan 95 prosenttia nettilatauksista on laittomia.

Ruotsissa arvioitiin, että elokuvien laittomien lataajien määrä kasvaisi sadalla tuhannella vuoden 2008 aikana. “Elokuvateollisuus: Olemme epätoivoisia!” otsikoitiin tästä kertonut uutinen Ruotsin Metro-lehdessä. Haastatellut elokuvateollisuuden edustajat esittivät pelastuskeinoksi käyttäjän oikeuksia polkevia ja katseluelämystä hankaloittavia DRM-suojauksia, mutta myös järkevämpiä ajatuksia, kuten parempia laillisia vaihtoehtoja. Mediateollisuuden suunnasta kuuluva viesti on kuitenkin yhtenäinen: tiedostonjakaminen vaarantaa koko alan tulevaisuuden ja elinkelpoisuuden.

Mikäli tämä todella pitää paikkansa, pitäisi sen näkyä selkeästi viime vuosien myyntitilastoissa. Enää ei ole kyse mistään pienestä ilmiöstä, vaan toiminnasta jota toteuttavat nuorista ikäluokista lähes kaikki, ja vanhemmistakin merkittävä osa. Ruotsissa ammattimuusikoistakin yli puolet on syyllistynyt tiedostonjakamiseen. Kulttuurialan pitäisi olla kuolintoreissaan, tai ainakin nähdä merkittävää myynnin laskemista.

Mitä tilastot sitten meille kertovat?

DVD-elokuvia ja TV-sarjoja myytiin Suomessa viime vuoden tammi-syyskuussa 8,2 miljoonaa kappaletta, 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Tästä 70% oli blu-ray -levyjen myynnin kasvua, mutta myös perinteiset DVD:t paransivat asemiaan. Yhdysvaltojen myynti näytti synkempää lukemaa, pudoten miltei 6 prosenttia.

Kotimaisilla elokuvateattereilla oli viime vuonna paras tulos neljään vuoteen, mutta tästä on hankala vetää johtopäätöksiä. Hyvä tulos (kahdeksan prosentin kasvulla edellisvuodesta) antaisi ymmärtää, ettei tiedostonjakaminen ole aiheuttanut merkittävää vahinkoa. Toisaalta uutisen voi myös tulkita siten, että viimeksi päästiin yhtä hyvään tulokseen viisi vuotta sitten.

Yhdysvaltojen tilastot taas kertovat elokuvateatterien tulojen olleen ennätyksellinen 9,8 miljardia dollaria. Tämä merkitsee 2 prosentin kasvua vuodesta 2007 ja 7 prosentin kasvua vuodesta 2006. Kansainvälisesti tarkasteltuna elokuva-ala kasvoi merkittävästi. Kuuden suurimman studion Yhdysvaltojen ulkopuoliset vuosituotot olivat yhteensä noin 9,9 miljardia dollaria. Tämä merkitsee vuoden 2007 lukuihin verrattuna 400 miljoonan dollarin kasvua.

Musiikin myynti on monitahoisempi kysymys. Musiikin myyntiä Yhdysvalloissa mittaava Nielsen SoundScan on tuoreeltaan julkaissut vuoden 2008 myynnistä tuloksia, joita on raportoitu varsin ristiriitaisin tavoin. Varsinaiset tilastot kertovat seuraavaa:

• Myynnin kappalemäärissä oli 10 prosentin kasvua, kun tarkasteltiin kaikkia yksiköitä (albumeita, sinkkuja, musiikkivideoita, digitaalisia kappaleita).
• Musiikin kokonaismyynti saavutti 1,5 miljardin yksikön rajan. Aiempina vuosina myyntiä on ollut 1,4 miljardia (2007), 1,2 miljardia (2006) ja 1 miljardi (2005).
• Vuoden 2008 viimeisellä viikolla myytiin 65 miljoonaa yksikköä, enemmän kuin minään aiempana viikkona. Edellinen ennätys oli vuoden 2007 jouluviikko 58,4 miljoonalla yksiköllä.

 
Mielenkiintoisena uutisena Nine Inch Nailsin ilmaisjakelussa ollut levy Ghosts oli Amazonin vuoden myydyin albumi. Suomessa musiikin albumimyynti pysyi likimain edellisvuotisella tasolla. Myynnin kappalemäärä laski yhden prosentin, arvo kahdeksan prosenttia. Elävän musiikin tilanne oli hyvä – kansainvälisiä konserttituloja kertyi 4 miljardia dollaria. Tämä tulos oli parempi kuin koskaan, merkiten 13 prosentin kasvua edellisestä vuodesta.

Tietokone- ja videopeliteollisuus oli myöskin elinvoimaista. Sen myynti oli Yhdysvalloissa 21,13 miljardia dollaria (kasvua edellisestä vuodesta 3 miljardia eli 19 prosenttia). Suomen pelimarkkinoiden arvo kasvoi 86,5 miljoonaan euroon, edellisvuoden 80,8 miljoonasta (kasvua 7 prosenttia).

Mikään kulttuurinala ei siis näyttäisi voivan kovin huonosti, tiedostonjakamisesta huolimatta. Kenties päinvastoin: tuoreen hollantilaisselvityksen mukaan nettipiratismi lisää kauppaa, hyödyttäen eniten pieniä tekijöitä.

Myös pidemmän aikavälin selvitykset antavat samanlaisia tuloksia. Turun Kauppakorkeakoulun mediaryhmän Luovan kentän yritystoiminta-raportti kertoo, että vuonna 2005 kulttuurin ja luovien alojen liikevaihto Suomessa oli lähes 7 miljardia euroa, merkiten 16 prosentin kasvua vuodesta 2000. Yritysten määrä kasvoi tällä aikavälillä 10 prosenttia, mikä on huomattavasti enemmän kuin koko yrityskannan kasvuvauhti (muutosta +6%). Näiden yritysten työllistämien henkilöiden määrä lisääntyi 3%.

Ruotsin kulttuurimarkkinoita taas analysoi Johanna Nylanderin raportti Kulturskymning inställd. Se kertoo meille mm. seuraavaa: kirjamyynti kasvoi aikavälillä 1997-2008 37,7 prosenttia. Elokuvissa vähintään kerran puolessa vuodessa käyvien määrä oli vuonna 2006 korkein sitten mittausten aloittamisen 1980-luvulla. Musiikkia myytiin vuonna 2007 19 prosenttia enemmän kuin 2002. Tietokone- ja konsolipelejä myytiin 2006 kaksi miljoonaa enemmän kuin 1998, liikevaihdon kasvaessa samalla huimat 169 prosenttia.

Mitä tästä kaikesta voidaan päätellä? Ainakin sen, että puheet tiedostonjakamisen vaaroista kaupalliselle kulttuuriteollisuudelle ovat vähintäänkin liioiteltuja. Joillakin kulttuurinaloilla (kuten fyysisten CD-levyjen myynnissä) esiintyy pudotusta, mutta kokonaisuutena kasvu muilla aloilla kompensoi sitä paremmin kuin hyvin. Tässä tarkastelluista kulttuurinaloista ainoastaan DVD-levyjen myynti väheni, ja sekin vain osassa maailmaa (Yhdysvalloissa). Tähän todennäköisesti vaikutti myös Yhdysvaltojen lama, ja vastaava asia kuin joka on ollut osasyynä CD-levyjen myynnin putoamiseen – vanhoja VHS-kokoelmiaan DVD-levyiksi vaihtaneet ovat saamassa päivityksen tehtyä.

Tämän kirjoituksen alussa nähtyjen tilastojen valossa on selvää, ettei laittomuus juurikaan hidasta tiedostonjakamisen yleistymistä – sen laajeneminen koko kansan harrasteeksi on vain ajan kysymys. Sen laillistamisella ei siis olisi kovinkaan merkittävää vaikutusta asian yleisyyteen (mutta kansalaisoikeuksiin kyllä). Eikä sillä edes ole väliä, vaikka tiedostonjakamisen laillistaminen sen yleisyyteen vaikuttaisi. Kaupallinen kulttuuriala elää ja voi hyvin, ja sen kasvu tapahtuu samaan aikaan kuin tiedostonjakamisenkin.

Artikkeli Tiedostonjakamisen vaikutuksista kaupalliseen kulttuurintuotantoon julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..

Vaihtoehtona olisi, että hallitukset rahoittaisivat itse lääketutkimusta suoraan, vapauttaen kaikki tutkimustuloksensa vapaaseen käyttöön. Ruotsin Ruoka- ja lääkehallinnon raportti ilmoittaa (sivu 13) lääkkeiden hinnan pudonneen keskimäärin 70 prosenttia, kun niiden patenttisuoja on rauennut ja markkinoille on tullut halvempia kopioita. Tässä on kyse 20 vuotta vanhoista lääkkeistä joilla on ollut runsaasti aikaa vakiinnuttaa asemansa markkinoilla ja siten heikentää halvempienkaan lääkkeiden kilpailukykyä – ihmisillä on taipumus luottaa samoihin tuotteisiin, joita ovat aina käyttäneet. On siis todennäköistä, että vapaa kilpailu romahduttaisi vielä enemmän uusien, juuri markkinoille tulevien lääkkeiden hintoja.

Mikäli valtiot siirtäisivät lääkekulujen korvaamisesta käyttämistään rahoista 20 – 30 % lääketutkimuksen rahoittamiseen suoraan, olisi lääketutkimuksella käytössään enemmän rahaa kuin nykytilanteessa. Samaan aikaan lääkkeiden yleinen hinta romahtaisi ainakin 70 %. Lopputuloksena valtioiden lääkekulut romahtaisivat, hyvässä tapauksessa noin puoleen!

Tästä seuraisi myös joukko muita etuja:

1. Nykyiset lääkepatentit pitävät hinnat korkeina myös kehitysmaissa, tappaen lukemattomia ihmisiä joka päivä. Patenttijärjestelmän romuttaminen muuttaisi tämän.
2. Patenttivapaa tutkimus olisi yleisestikin paljon tehokkaampaa, sillä tutkijoiden ei tarvitsisi huolehtia siitä, rikkovatko heidän uudet keksintönsä olemassaolevia patentteja ja joutuvatko he tekemään saman asian tehottomammalla tavalla.
3. Tutkimus tehostuisi myös sillä, että kaikki siihen liittyvät tiedot olisivat julkisesti saatavilla, eikä niitä pyrittäisi pitämään salassa kilpailijoilta.
4. Vältyttäisiin eturistiriidalta, jossa lääkeyhtiöille on kannattavampaa kehittää oireita lievittäviä lääkkeitä kuin sairauden kokonaan parantavia.
5. Nykyään pääasiassa köyhissä maissa esiintyville sairauksille ei välttämättä ole kannattavaa kehittää lääkkeitä. Sama ongelma koskettaa teollisissa maissa esiintyviä, mutta muuten harvinaisia sairauksia. Myös näihin voitaisiin paremmin kiinnittää huomiota kun suurimmat voitot eivät toimisi ensisijaisena kannustimena.

Pelkästään Suomi ei tätä muutosta pysty yksinään tekemään, mutta Euroopan tasolla se on mahdollista. Kaikki mitä siihen tarvitaan on tarpeeksi tahtoa.

(“Vaihtoehto lääkepatenteille” perustuu Ruotsin Piraattipuolueen alkuperäiseen ehdotukseen.)

Kysymyksiä

Miksi lääkepatentit halutaan hylätä?

Valtio maksaa nyt suurimman osan (Suomessa 66 %) lääkkeiden hinnasta, mutta lääkeyhtiöt käyttävät tuloistaan vain noin 15 % tutkimukseen. Tästä huolimatta patentit pitävät lääkkeiden hinnat korkeina, joka johtaa suoraan lukemattomiin kuolemiin, erityisesti kehitysmaissa. Patenttijärjestelmä myös hidastaa tutkimusta: yrityksillä ei ole kannustinta kehittää uutta, kun ne voivat luottaa vanhojen patenttien tuomiin voittoihin, ja ne joutuvat jatkuvasti varomaan etteivät uusien lääkkeiden kehittelyssä astuisi kilpailijoiden patenttien päälle.

Ehdotuksemme mukaan lääkepatentit lakkautettaisiin ja valtio tekisi tai rahoittaisi sen sijaan suoraan tutkimusta jonka tulokset julkaistaisiin ilman patentteja. Lääkeyhtiöt voisivat sitten kilpailla niiden valmistamisesta avoimilla markkinoilla. Ehdotuksemme poistaa myös lääkefirmojen ja kansanterveyden eturistiriidat, mm. houkutuksen kehittää oireita lievittäviä lääkkeitä sairauksia parantavien sijaan.

Onko Piraattipuolue yksin lääkepatentteja vastustamassa?

Ei. Lääkepatentteja vastaan on esitetty kritiikkiä usealta eri taholta, alla muutamia esimerkkejä:

VoANews / Lääkärit ilman rajoja: WTO Warned Patent Rules Shrinking Access to Cheap Drugs for Poor Nations

ITINews / Lääkärit ilman rajoja: Patents are irrelevant in stimulating the development of drugs for diseases

Prof. Michele Boldrin (Taloustieteen laitos, Washingtonin yliopisto) & Prof. David Levine (Taloustieteenlaitos, Washingtonin yliopisto): Against Intellectual Property, chapter 9 – The Pharmaceutical Industry.

Forbes / Prof. Michael Heller (Columbia Law School): Where are the cures?

PhysOrg / International Expert Group on Biotechnology, Innovation and Intellectual Property: Landmark study reports breakdown in biotech patent system

Lääkepatenttijärjestelmä on maailmanlaajuinen. Miten asioiden muuttaminen vain Suomessa tai Euroopassa riittää?

Lääkepatenttijärjestelmä, samoin kuin patenttijärjestelmät yleensäkin, ovat todellakin maailmanlaajuisia. Siksi muutoksia tarvitsee ajaa aluksi koko EU:n tasolla. EU on tällä hetkellä maailman suurin talous, joten muulle maailmalle olisi erittäin vaikeaa pakottaa sitä “takaisin ruotuun” talouspakotteilla uhkaamalla. Järjestelmän purkaminen Euroopassa on ensimmäinen askel sen purkamiseen koko maailmassa.

Eikö lääketutkimuksen rahoittaminen valtion varoilla ole suunnitelmataloutta?

Ei. Valtaosa Euroopassa myytyjen lääkkeiden kuluista tulee valtioiden korvattaviksi, joten lääketutkimusta rahoitetaan valtion varoista jo nyt. Ehdotetussa mallissa valtio hoitaisi pelkästään tutkimuspuolen rahoittamisen, mahdollisesti kilpailuttaen eri lääkekehitykseen keskittyviä yrityksiä. Suomen valtio rahoittaa jo nyt erilaista tutkimustyötä suoraan, esimerkiksi VTT:n ja korkeakoulujen kautta. Lääkkeiden myymiseen tai tuotantoon ei valtio ottaisi mitään osaa, ja lääkeyhtiöille jäisi yhä vapaus tehdä omaa tutkimustaan, jos niin haluaisivat.

Tämänlainen malli saisi markkinoille aikaan enemmän kilpailua, ei vähemmän. Nykytilassa lääkemarkkinoille on vaikea tulla, koska tutkimuksen tekeminen on kallista ja patentit antavat olemassaoleville yrityksille monopolin valmistamiinsa tuotteisiin. Näin tietyn lääkkeen tuotannosta ei synny kilpailua ja sen hinta pysyy korkealla. Patenttijärjestelmän purkaminen vapauttaisi kilpailun ja heikentäisi uusien tulokkaiden riippuvuutta itsenäisestä tutkimustyöstä. Se toisi lääketuotannon todellisen markkinatalouden piiriin, romahduttaen lääkkeiden hintoja hyvässä tapauksessa jopa 70 prosentilla. Tämä on suunnitelmatalouden suora vastakohta.

Esimerkki: Valtion rahoituksella kehitetään lääke X ja vapautetaan sen yksityiskohdat yleiseen käyttöön. Tutkimustyö on tehty, ostajia on valmiiksi ja ainoa sijoitus mitä tarvitaan on itse tuotanto. Mikä tahansa yritys voi silloin tulla markkinoille ja koettaa myydä lääkettä kilpailijoita edullisemmin. Nykytilanteessa taas lääkkeen kehittäneellä yhtiöllä olisi siihen patentti, eikä mikään estäisi pyytämästä lääkkeestä mielivaltaisia summia. Nykyinen malli on lähempänä suunnitelmataloutta kuin ehdotettu.

Mutta valtiohan päättäisi mitä sairauksia pyritään hoitamaan?

Nykytilanteessa pieni joukko suuryrityksiä päättää, mitä sairauksia pyritään hoitamaan, usein ajaen puhtaasti omia intressejään, esimerkiksi kehittäen oireita lievittäviä, ei sairauksia parantavia, lääkkeitä. Valtio voisi myös jättää tutkimussuunnista päättämisen tutkimuslaitosten itsensä käsiin. Ei valtio nytkään sanele sitä, mitä tutkimustyötä yliopistoissa pitää tehdä.

Mikään ei myöskään estäisi nykyisiä lääkeyrityksiä jatkamasta uusien lääkkeiden kehittelyä itsenäisest. Uudet lääkkeet tarvitsisi vain tuoda markkinoille tarpeeksi nopeasti ja tarpeeksi halvalla, jotta markkina-aseman saisi varmistetua ennen kilpailijoiden sekaantumista asiaan. Itsenäisesti lääkkeen tuottanut yritys pystyy hyvin valmistelemaan tuotantolinjansa valmiiksi ennenkuin kilpailijoilla on koko lääkkeestä hajuakaan.

Voisiko Piraattipuolueen ehdotusta toteuttaa vain osittain?

Kyllä. Lääkkeiden turvallisuustestaus on yksi aikaavievimpiä ja kalliimpia osioita niiden kehittämisessä. Valtio voisi esimerkiksi poistaa patentit ja rahoittaa puhtaasti testausvaiheen, jättäen muun tutkimustyön lääketeollisuuden hoidettavaksi. Lääkkeiden testaaminen olisi joka tapauksessa hyvä saada pois niitä valmistavien tahojen vaikutuspiiristä, koska lääkkeen valmistajalla on huomattava motivaatio saada lääke vaikuttamaan turvallisemmalta kuin se onkaan.

Artikkeli Vaihtoehto lääkepatenteille julkaistiin ensimmäisen kerran Piraattipuolue r.p..