Piraattipuolue ry:n säännöt.

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Piraattipuolue r.p. ja sen kotipaikka on Sysmä, toimialueena koko Suomi.
Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirja kieli on kuitenkin suomi.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten
kautta. Tavoitteidemme saavuttamiseksi pyrimme asettamaan ehdokkaita europarlamentti-, eduskunta- ja
kunnallisvaaleihin sekä presidentinvaaliin.
Puolue vaatii yksilön sähköisten oikeuksien turvaamista, erityisesti yksityisyydensuojan ja kuluttajansuojan
kohentamista vastaamaan nykypäivän tarvetta.
Yhdistys toimii poliittisesti aktiivina yhdistyksenä, myöhemmin puolueena, joka ajaa teknologian tuomien
mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta, sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

- harjoittaa tutkimus- ja julkaisutoimintaa
- kerää ja välittää tietoa
- tekee aloitteita ja kannanottoja
- järjestää keskustelua ajamistaan aiheista
- järjestää valistusta eri tahoille, sekä valistustapahtumia

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa,
omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää
rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää
julkaisutoimintaa.
Yhdistyksen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.

3 § Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu
yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen ohjelman ja säännöt.
Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole
äänioikeutta.
Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.

4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle
taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten
jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään
yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka
yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Lisäksi jäsenen voi erottaa, mikäli jäsen toiminnallaan aiheuttaa vakavaa haittaa yhdistyksen uskottavuudelle tai
maineelle. Tästä erottamisesta päättää hallitus.

Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.

5 § Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta
päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen hallitus.
Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisena
jäseninä oleville yksityishenkilöille.

6 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu valitut puheenjohtaja ja 2-20 muuta varsinaista jäsentä sekä 2-6
varajäsentä.
Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana, hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan yhdistyksen
äänioikeutettu jäsen.

Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.
Hallituksen jäsen tai koko hallitus voidaan yhdistyksen kokouksessa äänestää vaihdettavaksi myös ennen toimikauden
loppumista.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin,
rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat
siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja
mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja
sihteeri ja rahastonhoitaja kaksi yhdessä.

8 § Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään
kuusi viikkoa ennen varsinaista kokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi
viikkoa ennen varsinaista kokousta hallitukselle.

9 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen.

Yhdistyksen varsinainen kokous pidetään maalis-kesäkuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai
kun vähintään yksi kymmenestä (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun
vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Oikeus aloitteen tekemiseen kokoukseen on kaikilla jäsenillä, mutta aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun
jäsenen tuki.
Tuki ei edellytä äänestämään asian puolesta.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena
jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut
yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin
arpa.

10 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 4 viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla
kirjeillä tai sähköpostitse.

11 § Kokoukset

Yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

kokouksen avaus
valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
hyväksytään kokouksen työjärjestys
esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
vahvistetaan toimintasuunnitelma, sekä tulo- ja menoarvio seuraavalle kalenterivuodelle
valitaan joka toinen vuosi tässä järjestyksessä:
                - hallituksen puheenjohtaja
                - hallituksen jäsenet
                - hallituksen varajäsenet
valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat tai tilintarkastysyhteisö.
käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

12 § Piiriyhdistykset

Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet.
Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat puolueen
varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.

13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta

Piiriyhdistyksen tehtävänä on:

edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kunnallisvaaleissa ja vastata puolueen kunnallisvaalikampanjasta;
hoitaa muut hallituksen sille määräämät tehtävät.

14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin

Piiriyhdistys tekee hallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee
perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.
Hallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Hallituksen päätöksen tulee noudattaa
piiriyhdistyksen esitystä. Hallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin
piiriyhdistys on esittänyt. Kuitenkin vähintään 1/2 puolueen ehdokkaista vaalipiirissä on oltava piiriyhdistyksen
esittämiä.

15 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin

Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä,
jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita
europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki
jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt.

16 § Ehdokkaiden asettaminen presidentinvaaleihin

Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi
ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn ehdokkaan puolueen
ehdokkaaksi presidentinvaaliin.

17 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen

Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua
suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen,
kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi.
Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään puoluehallituksen hyväksymän vaalijärjestyksen mukaisesti.

18 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen

Jokaisella puolueen äänivaltaisella henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen. Ehdokkaan
nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen
ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin ehdokasta ollaan
nimeämässä.
Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka
ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan.
Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn
puolesta.

19 § Osanotto jäsenäänestykseen

Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen äänivaltaiset henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen
toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta.

20 § Vaalin toteuttaminen

Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos
ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan
toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.
Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.

Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee
ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, kuitenkin
enintään neljä, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.

Äänet lasketaan seuraavasti:

Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.

Äänikynnys lasketaan jakamalla annettujen äänien määrä jaossa olevien paikkojen määrällä (Hare quota).

21 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen
neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai
yhdistyksen purkamisesta.
Poikkeuksena vaaditulle kolme neljäsosan äänienemmistölle, ensimmäisessä yhdistyksen rekisteröinnin jälkeisessä
yhdistyksen kokouksessa riittää sääntöjen muuttamiseen yksinkertainen äänienemmistö.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän
kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.