Piraattipuoluetta nimitetään usein vähän halventavaan sävyyn yhden asian puolueeksi. Tämähän ei varsinaisesti pidä paikkaansa - kohdealueitamme ovat kulttuuri, kansalaisoikeudet ja patentit. Tässä on enemmän asioita kuin vain yksi, vähintään kolme. Mahdollisesti enemmänkin, riippuen siitä, mitä kaikkea noiden kolmen alle laskee.

On kuitenkin totta, että moniin muihin puolueihin verrattuna meillä on verrattain kapea puolueohjelma. Meillä ei ole mitään virallista kantaa kansaneläkkeeseen, puolustusmäärärahoihin tai ydinenergiaan. (Tai siihen, pitäisikö Suomen kansalliseläimeksi vaihtaa Lentävä Spagettihirviö. Ainakaan tietääkseni meillä ei ole.) Emme ehkä ole yhden asian puolue, mutta olemme kieltämättä harvan asian puolue. Joku voisi perustellusti sanoa, että Suomen suurimmat tämänhetkiset ongelmat ovat juuri sellaisia, joita meillä ei ole asialistallamme. Joku voisi myös sanoa, että tämän takia meitä ei kannata äänestää.

Mutta kysymys ei niinkään ole se, ovatko nämä asiat Suomen suurimpia ongelmia. Kyse on enemmän siitä, kiinnittääkö mikään valtavirtapuolue näihin asioihin huomiota - ja tällä hetkellä Piraattipuolueen ajamiin asioihin ei huomiota juuri kiinnitetä (muuten kuin vastakkaiseen suuntaan vievän lobbauksen muodossa). Eduskuntaan mahtuisi kyllä muutamia harvankin asian puolueita, pitämään asiat tapetilla isoille puolueille, joilla on hoidettavanaan niin paljon muita asioita etteivät ehdi näitä “vähemmän tärkeitä” asioita ajatella yhtä paljoa.

Katsotaan esimerkiksi vaikka Vasemmistoliiton tavoiteohjelmaa. Siinä on kuusi pääotsikkoa ja niiden alla 19 alaotsikkoa. Näiden aukikirjoittamiseen menee 12 pisteen fontilla 14 sivua. (Piraattipuolueen puolueohjelma on noin puolitoista sivua.) Aiheet vaihtelevat liikennepolitiikasta koulutukseen ja työntekijän asemasta perhepolitiikkaan. Nostan Vasemmistoliiton väelle hattua - epäilen suuresti, riittäisikö minulta energia perehtyä tuohon kaikkeen. Epäilen, riittääkö kovin monella kansanedustajallakaan, olivat he sitten vasureita tai jostain muusta puolueesta. Yrityskin on kunnioitettava, ja arvostan aidosti sitä, että on ihmisiä jotka tekevät parhaansa jotta kaikkiin suomalaisia koskettaviin asioihin saataisiin mahdollisimman hyvä tilanne aikaan.

Mutta pakko myös olla rehellisiä - ei keneltäkään riitä aika tai jaksaminen perehtyä perinpohjaisesti tuohon kaikkeen. Aina välillä valtapuolueita syytetään siitä, että ovat esimerkiksi teknologian kehityksestä täysin pihalla, tai että he säätävät lakeja puhtaasti teollisuuden lobbareiden ohjeiden mukaan. Mutta jos minä joutuisin perehtymään kaikkeen siihen, johon valtavirtapuolueissa joudutaan perehtymään, kyllä minäkin olisin uuden teknologian kehityksestä pihalla. Minulla ei yksinkertaisesti riittäisi aika sen silmälläpitämiseen. Vastaavasti lobbareiden kanssa - teollisuuden edustajat ovat puolueellisia, mutta silti on aivan järkevää luottaa siihen, että väki joka tekee elääkseen jonkin alan työtä, tietää mitä se ala kaipaa. Muitakin mielipiteitä olisi hyvä etsiä, mutta monien ristiriitaisten näkemysten käsittelemiseen ja keskitien seulomiseen esille tarvitaan paljon energiaa. Jos sitä ei kaikelta hoidettavalta riitä, voi alan ammattilaisten neuvojen kuunteleminen usein ollakin se vähiten huono vaihtoehto.

Siksi pitäisinkin varsin tervetulleena kehityksenä, jos eduskunta täyttyisi Piraattipuolueen kaltaisista, tiukasti fokusoituneista pikkupuoleista, joiden edustajilla olisi aikaa ja energiaa oikeasti huolella tutkia niitä asioita joita itse ajavat. Isot puolueet joutuvat ottamaan kantaa kaikkeen, jolloin ne joutuvat myös jakamaan energiansa kaikkeen - jolloin ei juuri jää resursseja olla mistään aiheesta perillä todella hyvin. Pienille puolueille jäisi.

Valitettavasti Suomen nykyinen vaalijärjestelmä ei pikkupuolueita suosi. Tämä onkin ehkä yksi suurimmista suomalaisen demokratian ongelmista tällä hetkellä. (Jonka voisi korjata esimerkiksi siirtymällä siirtoäänivaalitapaan.)