|
Piraattipuolue tyrmää TTVK:n ylimitoitetut korvausvaatimukset Direct Connect (DC) -verkossa palvelinta ylläpitänyttä henkilöä vastaan nostetussa oikeusjutussa (esim. HS 14.10. [1]). Korvausvaatimukset nousevat 3,6 miljoonaan euroon. Syynä on epäily siitä, että palvelimen kautta olisi kopioitu tekijänoikeuden suojaamaa materiaaliaa luvatta. Todellisuudessa kopioidusta materiaalista ei voi olla mitään varmuutta – ei edes palvelimen ylläpitäjällä itsellään. Itse tiedostot eivät liiku palvelimen kautta, vaan sen avulla ihmisten, jotka haluavat jakaa keskenään tiedostoja laillisesti tai laittomasti, on helpompi löytää toisensa. Hurjien korvausvaatimusten takana ei todellisuudessa ole korvausten saaminen, vaan epäillystä halutaan tehdä varoittava esimerkki pilaamalla hänen elämänsä. Tämä siitä huolimatta, ettei tutkijoiden keskuudessa vallitse yksimielisyyttä tiedostonjakamisen haitallisista vaikutuksista kulttuurin myyntiin. Valtaosa tutkimuksista osoittaa, että tiedostonjakaminen joko hyödyttää myyntiä, ei vaikuta siihen mitenkään, tai pahimmillaankin aiheuttaa paljon pienemmän myynninpudotuksen kuin mitä musiikkiteollisuus on sen syyksi väittänyt. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kerättyjen tilastojen mukaan ihmisten musiikkitallenteiden kuuntelemiseen käyttämän ajan määrä ylipäätään laski aikavälillä 1996–2005 muiden viihdemuotojen käytön lisääntyessä [2, 3]. Kansainvälisen elokuvateollisuuden voitot taas ovat vuosi vuodelta kasvaneet [4]. Korvauksia vaativa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry (TTVK) perustaa ilmeisesti vaatimuksensa pelkkään siirretyn tiedon määrään. TTVK ei siis ole pystynyt yksilöimään mitään laitonta tiedostonjakamista. Miten TTVK voi vain tämän tiedon perusteella väittää asianomistajien kärsineen miljoonatappiot, mikäli kansainvälinen tutkijayhteisö ei paljon perusteellisempien selvitystenkään jälkeen siihen kykene? Tapausta tutkivien viranomaisten tulee jättää TTVK:n harhaiset vaatimukset omaan arvoonsa. Tässä tapauksessa syyte pitäisi voida nostaa vain omasta tiedostojen jakamisesta, ei siitä, miten muut ihmiset ovat mahdollisesti käyttäneet palvelua. Tällöinkin korvausvaatimuksia esittävien olisi ensin osoitettava aiheutunut vahinko ja yksilöitävä tekijänoikeusloukkaukset. – Onko liikaa pyydetty, että TTVK lopettaisi tavallisten ihmisten vainoamisen? Kohtuuttomuuksiin menevä piraattijahti tulehduttaa keskustelun ja sementoi osapuolet poteroihinsa. Keskustelun turhasta kärjistämisestä koituu vain haittaa luovien alojen kehitykselle ja luovan työn tekijöille, joita TTVK väittää edustavansa, toteaa Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto. Lähdeviitteet: [1] Helsingin Sanomat 14.10.2009: Piratismiepäily toi espoolaismiehelle miljoonien korvausvaatimukset. http://www.hs.fi/artikkeli/1135250013340
[2] US Census Bureau: Statistical Abstract of the United States, 2002. http://www.census.gov/prod/2003pubs/02statab/infocom.pdf
[3] US Census Bureau: Statistical Abstract of the United States, 2009. http://www.census.gov/compendia/statab/tables/09s1089.pdf
[4] Motion Picture Association of America: 2008 MPAA Theatrical Statistics. http://www.mpaa.org/2008%20MPAA%20Theatrical%20Market%20Statistics.pdf
|
esim. yhden leffan imutus jostain koko 700 mekaa ...saat jonku tiedoston leffan nimellä johon tarttee imuttaa erikseen soitin että näät sen ... toimii vain wintoosassa ....imutus meni viturax ...seukki yritys ...saat ladattua koneelle ja leffa on venäjäks dupattu ...menee roskiin samalla. Pari imutusta lefasta eli oisko tossa nyt kyse kahdesta menetetystä elokuvalipusta.
Tuskin.
Joka tapauksessa, tuli korvausvaade mistä tahansa, on tuo teloitukseen verrattavissa oleva tuomio, ainakin henkisesti. Missä pelaa ihmisoikeudet kun sinulta viedään loppuelämäksesi mahdollisuus elää kuten muut ympärilläsi? Milloin tapoista saadaan tuomio tyyliin "tuomitaan elämään surkeissa ja köyhissä oloissa loppuelämänsä"? Ei milloinkaan, taposta saat muutaman vuoden istumista, jonka jälkeen voit palata normaaliin elämääsi ja elää sitä. Monen miljoonan korvausmaksujen alaisena ei sitä voi tehdä enää ja velka ilmeisesti periytyy vielä lapsillesikin?
Ei, jos ei mene kuolinpesästä mitään perintöä itselleen ottamaan. Sähläämällä ylivelkaantuneen vanhemman/vanhempien kuolinpesän hoidossa voi kyllä joutua ottamaan niskoilleen myös velat. IANAL, mutta se oikea ratkaisu tuollaisessa tilanteessa on kai hakea kuolinpesä heti konkurssiin, jonka jälkeen kaikki perittävä omaisuus realisoidaan velkojille ja juttu on siinä.
Noin muuten 3,6 miljoonan korvauksia voi ihmetellä siitäkin näkökulmasta, että ilmeisesti vuonna 2008 koko suomen levymyynti oli 100 miljoonaa. http://www.digitoday.fi/viihde/2008/01/18/suomen-levymyynti-jamahti-netissa-kasvua/20081733/66
Suora lainaus finlex
"Ulosottolain mukaan velkaa voidaan periä velallisena olevalta luonnolliselta henkilöltä ulosottotoimilla 15 vuoden ajan. Jos velkojana on yksityinen ihminen tai rikoksen johdosta vahinkoa kärsinyt asiassa, jossa on tuomittu vankeutta, määräaika on 20 vuotta. Määräaika lasketaan lopullisesta tuomiosta. Uudet määräaikaissäännökset koskevat muun muassa asunto- ja muita pankkovelkoja. Laki koskee yleisesti kaikkia velkoja.
Eli jos kyseinen henkilö tuomitaan 3.6 miljoonan euron korvauksiin ja hänelle ei tule ehdollista tai ehdotonta vankeutta. Hänen velkansa vanhenee 15 vuodessa. Jos tuomitaan ehdollista tai ehdotonta vankeutta niin 20 vuotta.
Aki J.
Lakimies/Asianajaja
Muistan kuulleeni juttua, että kun vanhenemisajankohta on käsillä niin velka myydään eteenpäin toiselle perintätoimistolle sillä seurauksella, että ajanlasku alkaa alusta.
Mutta itse konstia, jolla velkojat kiertää lainsäädäntöä en tarkemmin muista.
Tossa on kuitenkin jonkinlainen asiaa käsittelevä linkki
(Linkki tukee mielikuvaani siitä, että velka ei vanhene).
http://ajassanyt.net/luottotietolaki.htm
Otetaan esimerkki vaikka Pankkivelka otetaan 01.12.2009 ja se menee ulosottoon 01.01.2010. 15 vuoden päästä tuosta ulosottohetkestä velkaa ei voida enään periä. Aika lasketaan siitä, kun asia menee ulosottoon.
Esimerkki 2. Tuomittu tekijänoikeusrikoksesta 06.06.2009. Aika lasketaan lopullisesta tuomiosta. Jos ei tule vankeutta 15 vuoden päästä velkaa ei voida enään periä. Jos tulee vankeutta 20 vuoden päästä velkaa ei voida enään periä.
Antin linkissä kirjoittaja on sekoittanut uutta ja vanhaa lakia sekaisin, joko tietämättömyyttään tai jostain muusta syystä.
Artikkeli sisältää tietoa maksuhäiriömerkintöjen säilyttämisestä luottotietorekistereissä, velan yleisistä vanhentumisajoista sekä 2004 lakiin kirjatusta ulosottokaaren muutoksesta, joka tuli voimaan vuoden 2008 alussa ja joka lopettaa lopullisesti ulosotossa olevan velan perimisen.
Itse hoidan työkseni samankaltaisia asioita. Termi velka vanhenee on kieltämättä hieman väärä. Oikeampi termi on, että velkaa ei voida periä enään 15 tai 20 vuoden päästä millään lailla (ulosttotoimet tai muut toimet) siitä hetkestä, kun velka on siirtynyt ulosottoon tai tuomion antamis hetkestä. Ajanlaskua ei voida aloittaa mitenkään millään toimilla alusta,siksi lakiin on kirjoitettu mistä hetkestä aletaan laskemaan aikaa. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070705
Esimerkki. Henkilöllä on vaikka pankkivelat ulosotossa 06.06.2000 ja velkaa ei voida periä 06.06.2015 jälkeen (15-vuotta). Henkilöllä tulee muu velka tai laskut maksamatta, joka menee ulosottoon 04.04.2005 jatkuu kyseisen velan/laskun perintä 04.04.2020 asti jonka jälkeen sitä velkaa ei voida periä enään.
Suurin virhe ulosotossa olevilla on se, että he jättävät maksuja/laskuja/velkoja maksamatta ja joutuvat ulosottoon uusien maksamatomien laskujen takia jolloin jokaisen saatavan perintä venyttää aikaa. Tärkeintä on, jos on ulosotossa, ettei hanki lisää saatavia ulosottoon, koska jokainen saatava lasketaan erikseen ja se lisää +15 vuotta tai +20 vuotta lisää niiden uusien saatavien takia.
Ulosottossa olevaan saatavaan lisätään korot ja ulosottokulut.
Esimerkiksi. Henkilö A on ulosotossa vaikka pankkilainan takia, siihen lisätään vuosittaiset ulosottokorot ja kulut. Kaikki kulut lisätään kyseiseen saatavaan, jotka liittyvät siihen. Jos vaikka ulosottofirma vaihtuu sen kulut joudutaan lisäämään siihen saatavaan, joka on jo. Niistä ei voida erikseen alkaa perimään ja kiertämään sillä lailla lakia, että vaihdetaan perintätoimistoja tai myydään eteenpäin toiselle perintätoimistolle. Siten, että sillä toimilla ajan lasku alkaisi taas alusta.
Velan lopullista vanhentumista koskeva säännös tuli voimaan vuoden 2008 alusta. Sen mukaan saatava vanhentuu lopullisesti, kun ulosoton enimmäisaika on kulunut umpeen. Enimmäisaikaa koskevat säännökset lisättiin ulosottolakiin jo vuonna 2004. Päävelallisen vapauduttua myös takaaja vapautuu. Saatavaa ei jatkossa voida enää periä myöskään velallisen kuolinpesästä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070705
Velkaa voidaan periä velallisena olevalta luonnolliselta henkilöltä ulosottotoimin 15 vuoden ajan (eräissä tapauksissa 20 vuoden ajan. Määräaika lasketaan ensimmäisestä ulosottohetkestä alkaen tai lopullisesta tuomiosta. Nykyisten säännösten mukaan määräajan päättyminen estää saman velan ulosottoperinnän.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070705
Nyt vastaava ei onnistu, koska velan perimiselle on laissa määritelty maksimi aika 15-20 vuotta. Sitä ei voi lisätä, eikä pidentää millään keinoilla, koska se on laissa säädetty. Aikaisemmin maksimi aikaa ei ollut ja saatava pystyttiin 3 tai 10 vuoden välein uusimaan ja siten kestämään loppuelämäksi.
Lain mukaan ulosoton 15 tai 20 vuoden määräaikaa voidaan jo nykyisin käräjäoikeuden päätöksellä jatkaa kymmenellä vuodella, jos velallinen on alkuperäisen määräajan kuluessa olennaisesti vaikeuttanut velkojan maksunsaantia esimerkiksi kätkemällä omaisuuttaan tai antamalla harhaanjohtavia tietoja taloudellisesta asemastaan.
Tämä on jatkossakin perusedellytyksenä ulosoton jatkamiselle. Uutta on, että vuoden 2008 alusta laissa mainitaan nimenomaisesti eräitä toimintatapoja, kuten omaisuuden kätkeminen ja lahjoittaminen, tarkoituksellinen lisävelkaantuminen sekä maksukyvyttömyysmenettelyssä varallisuustietojen salaaminen tai vääristely. Kuitenkin myös muunlainen sopimaton toiminta saattaa johtaa ulosoton määräajan jatkamiseen.
Tuloraja on 600 euroa kuussa, siitä mitään ei voida ulosmitata. Kaikki yli sen menee ulosottoon.
Mitäs tämä (velka jota ei voida periä) vaikuttaa velallisen perikuntaan, jos perittävää omaisuutta perikunnalle jää?
(Mikä henkilö muuten perikunta on? Ei ainakaan luonnollinen eikä vissiin oikeushenkilökään?)
Ulosotossa on tavalllisimmin kysymys rahasaatavien perinnästä. Ulosotolla on läheiset yhteydet oikeudenkäyntiin. Oikeudenkäynnissä tutkitaan velkojan saatavan oikeellisuus ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Jos oikeuden tuomiota ei vapaaehtoisesti noudateta, se pannaan täytäntöön ulosotossa. Tietyt saatavat, esimerkiksi verot ja eräät vakuutusmaksut voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä.
Myös rikosoikeudelliset rahamääräiset seuraamaukset, kuten sakot ja rikesakot, peritään ulosotossa. Lisäksi ulosottoviranomaisille kuuluu häätöjen, tuomioistuinten määräämien takavarikkojen sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien päätösten täytäntöönpano.
Ulosottoviranomaisen tehtävänä on valvoa sekä velkojan, että velallisen etua. Ulosotossa käytettäviä perintäkeinoja ovat maksukehotuksen lähettäminen, palkan ja omaisuuden ulosmittaus.
Ulosottoviranomaiset pyrkivät siihen, että velallinen maksaa velkansa vapaaehtoisesti maksukehotuksella. Jos maksua ei saada, tehdään palkan, eläkkeen, elinkeinotulon tai omaisuuden ulosmittaus. Ulosmitattu omaisuus voidaan myydä.
Ulosmittaus
Ulosmittauksella pyritään varmistamaan perittäväksi tulleen saatavan maksaminen: velallisen tuloja ja omaisuutta ulosmitataan niin paljon, että ulosotossa oleva velka tulee maksetuksi. Kaikki omaisuus- ja varallisuuslajit ovat lähtökohtaisesti ulosmittauskelpoisia. Tavanomaista koti-irtaimistoa ei ulosmitata. Jos velkoja on hakenut vain suppeaa ulosottoa, ulosmittaamatta jätetään omaisuus, joka jouduttaisiin muuttamaan rahaksi (esim. kiinteistöt, ajoneuvot).
Tavallisimmin ulosmittaus kohdistuu velallisen palkka-, eläke- tai elinkeinotuloon. (Katso tarkemmin palkan ulosmittaus, elinkeinotulon ulosmittaus)
Ulosmittavaa irtainta omaisuutta ovat esimerkiksi ajoneuvot, arvopaperit, asunto-osakkeet, veronpalautukset, pankkitalletukset ja käteinen raha. Myös kiinteää omaisuutta voidaan ulosmitata.
Useissa tapauksissa velallinen omistaa yhdessä toisen henkilön kanssa jonkin omaisuuden. Tällainen yhteisomistusesine tai yhteisesti omistettu kiinteistö voidaan tietyin edellytyksin ulosmitata kokonaan. Ennen yhteisomistusesineen myyntiä yhteisomistajalle varataan tilaisuus lunastaa velallisomistajan osuus. Mikäli yhteisomistaja ei käytä lunastusoikeuttaan, voidaan yhteisomistusesine myydä ulosottomenettelyssä, jolloin yhteisomistajalle palautetaan hänen osuutensa mukainen määrä myyntihinnasta.
Pääsääntö on, että irtain omaisuus ulosmitataan ennen kiinteää omaisuutta. Viimeksi ulosmitataan omaisuus, jota velallinen elinkeinoaan varten tai muutoin eniten tarvitsee. Velallisella on joissakin tapauksissa oikeus vaikuttaa ulosmittauskohteen valintaan osoittamalla tietty omaisuus ulosmitattavaksi.
Ulosmitattu omaisuus muutetaan rahaksi omaisuuden myynnillä. Myyntiä ei kuitenkaan aina toimiteta. Ulosmittaus voidaan toimittaa myös maksusuunnitelman vakuudeksi, jolloin myynti toimitetaan vain, jos velallinen ei maksa velkaa sovitussa määräajassa. Jos velka maksetaan, ulosmittaus raukeaa ja omaisuus palautetaan velalliselle.
Kiinteä omaisuus
Ulosmitattavaa kiinteää omaisuutta ovat tilat ja tontit. Myös määräalat ja kiinteistöosuudet sekä panttauskelpoiset tontinvuokraoikeudet ja muut käyttöoikeudet maahan voidaan ulosmitata. Ulosmittaus kohdistuu kaikkeen, mikä kiinteistöön kuuluu, esimerkiksi alueella oleviin rakennuksiin ja kasvavaan metsään.
Ulosmittaus toimitetaan ulosottomiehen virkahuoneessa, kiinteistöllä tai muussa ulosottomiehen sopivaksi katsomassa paikassa. Ulosottoasian vireilletulon yhteydessä velallisselle annetaan yleensä vireilletuloilmoitus, joka sisältää mm. ohjeita ulosmittauksen varalta. Mikäli vireilletuloilmoitusta ei ole annettu, velalliselle annetaan ulosmittausta koskeva ennakkoilmoitus, ellei se tuntuvasti vaikeuta täytäntöönpanoa. Ilmoitus ei ole tarpeen, jos ulosmittaus toimitetaan velallisen läsnä ollessa.
Ulosmittauksesta laaditaan päätösasiakirja, joka sisältää muutoksenhakuohjeet. Ulosmittauksesta tehdään merkintä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.
Ulosmittauksen jälkeen kiinteää omaisuutta ei saa myydä eikä pantata. Lisäksi omaisuutta on hoidettava hyvin, esimerkiksi metsää ei saa kaataa yli kotitarpeen.
Jos velallinen ei muutoin pysty maksamaan velkojaan, kiinteistö myydään.
Irtain omaisuus
Ulosmitattavaa irtainta omaisuutta ovat esimerkiksi ajoneuvot, erilaiset arvopaperit kuten asunto-osakkeet, pankkitilillä olevat varat, veronpalautukset ja käteinen raha. Tavanomaiseen koti-irtaimistoon kuuluvia esineitä ei ulosmitata. Myös työvälineet ja niihin rinnastettavat esineet jätetään ulosmittaamatta, ellei niiden arvo ole merkittävä. Velallisen tai perheenjäsenen sairaus tai muut poikkeukselliset olosuhteet voivat joskus estää ulosmittauksen.
Ulosottoasian vireillletulon yhteydessä velalliselle annetaan yleensä vireilletuloilmoitus, joka sisältää mm. ohjeita ulosmittauksen varalta. Ulosmittauksesta laaditaan päätösasiakirja, joka sisältää muutoksenhakuohjeet. Ulosottomies ilmoittaa ulosmittauksesta niihin mahdollisiin rekistereihin, joihin omaisuus on merkitty.
Ulosmitattu omaisuus voi jäädä velallisen haltuun, mutta hän ei saa myydä eikä muutoinkaan luovuttaa sitä. Velallisen haltuun jätettyä ulosmitattua omaisuutta on hoidettava hyvin.
Jos velallinen ei maksa velkojaan, ulosmitattu omaisuus myydään.
Omaisuuden myynti
Ulosottomies myy omaisuuden yleensä julkisella huutokaupalla. Omaisuus voidaan myydä myös vapaalla myynnillä ilman huutokauppaa. Vapaa myynti edellyttää pääsääntöisesti velallisen, velkojien ja muiden oikeudenhaltijoiden suostumusta. Pörssinoteeratut osakkeet ja arvo-osuudet voidaan myydä arvopaperivälittäjän kautta.
Huutokaupasta julkaistaan kuulutus sanomalehdessä.
Tarjoukset huutokaupassa esitetään nostotarjouksina. Ulosottomies saa pyytää ennen huutokauppaa kirjallisia tarjouksia, jotka otetaan huutokaupassa huomioon nostotarjouksina. Kiinteistökiinnitykset ja panttaukset saattavat estää tehdyn tarjouksen hyväksymisen. Kiinteistöstä tai arvokkaan omaisuuden huutokaupassa tehtyä tarjousta ei saa hyväksyä, jos kauppahinta selvästi alittaa käyvän hinnan paikkakunnalla. Vapaan myynnin ehdoista pääsääntöisesti sovitaan.
Kauppahinta on maksettava huutokauppatilaisuudessa. Ulosottomies saa antaa tarvittaessa ostajalle maksuaikaa enintään kuusi viikkoa. Tällöin ostajan on käsirahana suoritettava heti enintään 20 prosenttia kauppahinnasta.
Myynnistä kertyvät varat tilitetään velkojalle.
Myynnistä voidaan valittaa.
Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista. Sosiaaliavustukset ja -tuet, kuten asumistuki ja lapsilisät eivät ole ulosmittauskelpoisia.
Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus. Suojaosuutta laskettaessa otetaan huomioon velallisen elatuksen varassa oleva avio- ja avopuoliso ja samassa taloudessa asuvat omat ja puolison alaikäiset lapset ja ottolapset. Puolisona otetaan huomioon aviopuoliso, toista sukupuolta oleva avopuoliso ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet. Jos puolisolla tai lapsilla on omia tuloja, jotka ylittävät suojaosuuden (624,60 euroa/kk), heitä ei oteta huomioon suojaosuutta määrättäessä.
Ulosmittauksesta lähetetään velalliselle ennakkoilmoitus, joka sisältää tiedot perittävästä velasta, suojaosuudesta sekä ulosmittauksen ajankohdasta. Jos ennakkoilmoituksessa olevat tiedot ovat virheellisiä tai velallinen haluaa esimerkiksi maksaa velan, hänen tulee ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan avustavaan ulosottomieheen.
Ulosmittauksen jälkeen ulosottomies lähettää palkan tai eläkkeen maksajalle maksukiellon jonka perusteella tämä toimittaa ulosottopidätyksen. Ulosmittaus jatkuu kunnes velka on maksettu.
Velallisella on mahdollisuus valittaa ulosmittauksesta käräjäoikeuteen.
Toistuvaistulosta ulosmitattavan määrän laskeminen eri tapauksissa 1.1.2009 alkaen
Palkalla tai muulla tulolla tarkoitetaan ulosmittauksessa nettopalkkaa tai -tuloa eli sitä määrää, joka jää jäljelle, kun veron ennakonpidätys ja sitä vastaavat muut pidätykset on tehty.
Ulosottovelalliselle jätettävä niin sanottu suojaosuus on vuoden 2009 alusta 20,82 euroa päivässä velallisen itsensä osalta ja 7,48 euroa päivässä velallisen elatuksen varassa olevan henkilön (esimerkiksi lapsen) osalta.
Velallisen suojaosuuteen (20,82 euroa päivässä) lisätään 7,48 euroa päivässä jokaisen hänen elatuksensa varassa olevan henkilön osalta. Velallisen elatuksen varassa olevien henkilöiden lukumäärä on mainittu maksukiellossa, jonka ulosottoviranomainen on lähettänyt palkan tai muun tulon maksajalle.
Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus niiden päivien lukumäärällä, jolta pidätyksen kohteena oleva palkka tai muu tulo maksetaan. Jos palkka tai muu tulo maksetaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.
Suojaosuudet tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksiä vastaavalla tavalla.
Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2009 lukien:
Velallinen yksin: 624,60 €
Velallinen
+1 elatuksen varassa: 849,00 €
Velallinen
+2 elatuksen varassa: 1 073,40 €
Velallinen
+3 elatuksen varassa: 1 297,80 €
Ulosmitattava määrä (palkka tarkoittaa jäljempänä myös muuta tuloa):
1. Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei ulosmitata mitään.
2. Jos palkka ylittää suojaosuuden, mutta on enintään kaksi kertaa suojaosuus, ulosmitataan suojaosuuden ylittävästä palkasta kaksi kolmasosaa (tulorajaulosmittaus 2/3 x (palkka – suojaosuus)).
3. Jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus, mutta enintään neljä kertaa suojaosuus, ulosmitataan nettopalkasta yksi kolmasosa (1/3).
4. 1.1.2009 voimaan tulevan asteikkoulosmittauksen mukaan ulosmittaus tapahtuu edellä mainittua suurituloisempien nettopalkasta seuraavan asteikon mukaan:
Jos palkka on suurempi kuin 4 x suojaosuus, ulosmitataan 36 %
Jos palkka on suurempi kuin 4,5 x suojaosuus, ulosmitataan 39 %
Jos palkka on suurempi kuin 5 x suojaosuus, ulosmitataan 42 %
Jos palkka on suurempi kuin 5,5 x suojaosuus, ulosmitataan 46 %
Jos palkka on suurempi kuin 6 x suojaosuus, ulosmitataan 50 %.
Esimerkkejä 1
Velallisen oma suojaosuus on 624,60 € kuukaudessa (30 x 20,82 = 624,60)
Velallisen oma ja yhden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 849,00 € kuukaudessa (30 x (20,82 + 7,48) = 849,00)
Velallisen oma ja kahden velallisen elatuksen varassa olevan lapsen suojaosuus on 1 073,40 € kuukaudessa (30 x (20,82 + 7,48 + 7,48) = 1 073,40)
Esimerkki 2
Velallisen palkka on 900 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 624,60 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1 249,20 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin suojaosuus mutta pienempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 2/3 palkan (900 euroa) ja suojaosuuden (624,60 euroa) erotuksesta eli (2/3 x (900 - 624,60) =) 183,60 euroa.
Esimerkki 3
Velallisen palkka on 1 320 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 624,60 euroa kuukaudessa. Kaksi kertaa suojaosuus on 1 249,20 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin kaksi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 1/3 palkan (1 320 euroa) määrästä eli (1/3 x 1 320 =) 440 euroa.
Esimerkki 4
Velallisen palkka on 3 200 euroa kuukaudessa. Velallisen elatuksen varassa ei ole lapsia. Velallisen suojaosuus on 624,60 euroa kuukaudessa. Viisi kertaa suojaosuus on 3 123,00 euroa. Velallisen palkka on suurempi kuin viisi kertaa suojaosuus. Ulosmitattava määrä on 42 % palkan (3 200 euroa) määrästä eli (42 % x 3 200 =) 1 344,00 euroa.
Ulosmittauksen lievennykset ja vapaakuukaudet
Velallisen sairaus, työttömyys, velallisen maksama elatusapu tai muu erityinen syy voidaan ottaa huomioon ulosmittauksessa. Jos velallinen on ollut pitkään työttömänä, palkan ulosmittausta voidaan lykätä enintään neljä kuukautta, jollei ulosoton hakijan maksunsaanti olennaisesti vaarannu.
Kun palkan ulosmittaus on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden, ulosmittaus keskeytetään määräajaksi (vapaakuukaudet), jos:
1) ulosmittaus on toimitettu ns. tulorajaulosmittauksena;
2) velallisen välttämättömät asumiskustannukset tai muut elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään määrään nähden korkeat; tai
3) keskeyttämiseen on erityinen syy (esimerkiksi silmälasit tai kodinkone)
Tulorajaulosmittauksessa velallisella on oikeus kahteen vapaakuukauteen vuodessa ja ne annetaan viran puolesta. Muilla perusteilla vapaakuukausia annetaan velallisen pyynnöstä enintään yhteensä kolme vuosittain.
Samalla perusteella ei voida antaa sekä vapaakuukausia että rajoittaa ulosmittauksen määrää. Elatusavun perinnässä vapaakuukausia voidaan antaa ja ulosmittausta lykätä vain painavin perustein.
- Suojaosuus kalenterikuukaudessa 1.1.2009 lukien:
Velallinen yksin: 624,60 € /kk, jota ei voida ulosmitata.
- Varattomuus
Jos velallisella ei ole ulosmittauskelpoista tuloa eikä omaisuutta, ulosottomies toteaa velallisen varattomaksi ja palauttaa ulosottoasiat velkojille (varattomuuseste). Velkoja voi lähettää saatavansa uudelleen ulosottoon.
Ulosottomies lähettää varattomiksi tai varattomiksi ja tuntemattomiksi toteamistaan velallisista tiedot luottotietorekisterin pitäjälle. Tiedot lähetetään myös niistä velallisista, joiden maksujen perimiseksi ei ole suppeassa ulosotossa löytynyt riittävästi siinä ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta.
Jos velka tai ulosotto muutoin on ollut aiheeton, tieto varattomuudesta poistetaan kokonaan luottotietorekisteristä. Samoin menetellään, jos velallinen maksaa velan, jota perittiin suppeassa ulosotossa.
Jos muu kuin suppeassa ulosotossa ollut velka maksetaan, siitä ilmoitetaan luottotietorekisterin pitäjälle.
-Kiinteä omaisuus
Ulosmitattavaa kiinteää omaisuutta ovat tilat ja tontit. Myös määräalat ja kiinteistöosuudet sekä panttauskelpoiset tontinvuokraoikeudet ja muut käyttöoikeudet maahan voidaan ulosmitata. Ulosmittaus kohdistuu kaikkeen, mikä kiinteistöön kuuluu, esimerkiksi alueella oleviin rakennuksiin ja kasvavaan metsään.
-Irtain omaisuus
Ulosmitattavaa irtainta omaisuutta ovat esimerkiksi ajoneuvot, erilaiset arvopaperit kuten asunto-osakkeet, pankkitilillä olevat varat, veronpalautukset ja käteinen raha. Tavanomaiseen koti-irtaimistoon kuuluvia esineitä ei ulosmitata. Myös työvälineet ja niihin rinnastettavat esineet jätetään ulosmittaamatta, ellei niiden arvo ole merkittävä. Velallisen tai perheenjäsenen sairaus tai muut poikkeukselliset olosuhteet voivat joskus estää ulosmittauksen.
- Tavanomaiseen koti-irtaimistoon kuuluvia esineitä ei ulosmitata, kuten televisio, tietokone, dvd, videot eli kaikki kodin viihde elektroniikka ja muut kodinkoneet astianpesukone, pyykinpesukone jne. Eli kaikki tavarat mitkä ovat kodissa niitä ei ulosmitata.
- Jotkin velalliset kiertävät ulosottoa laittamalla omaisuuttaan muiden nimiin ennen kuin heidän asiansa menee ulosottoon, jolloin sitä ei voida ulosmitata.
- Jotkin velalliset myös tekevät pimeää työtä, jolloin he kiertävät ulosottoa. Eli maksu käteen tai salaiselle tilille toisesta pankista.
- Jotkin velalliset tyhjentävät tilinsä ja muuttavat omaisuutensa rahaksi ja nostavat sen käteisenä ja piilottavat rahat ja siten kiertävät ulosottoa.
- Jotkin velalliset tyhjentävät tilinsä ja muuttavat omaisuutensa rahaksi ja nostavat sen kaiken käteisenä ja piilottavat rahat ennen kuin heidän asiansa menee ulosottoon ja siten kiertävät ulosottoa. jolloin sitä ei voida ulosmitata.
(Mikä henkilö muuten perikunta on? Ei ainakaan luonnollinen eikä vissiin oikeushenkilökään?)"LAINAUS
Tuohon jää tasan kaksi vaihtoehtoa.
1. Henkilö on varaton, jolloin ei jää mitään omaisuutta perikunnalle jaettavaksi.
2. Henkilöllä on varallisuutta ja tuloja, joista velka ulosmitataan. Loppu omaisuus mikä jää jäljelle ulosmittauksen jälkeen, kun velka on kuitattu. Menee perikunnalle jaettavaksi.
- Mikäli vainajalla on pelkästään velkaa eikä juuri ollenkaan omaisuutta, periytyvätkö velat perillisille?
- Eivät periydy, mutta perillisten on älyttävä se, että kuolinpesään ei ns. saa "ryhtyä" vaan pesä pitää luovuttaa konkurssiin. Pesään ryhtyminen tarkoittaa käytännössä sitä, että ottaa omaisuutta haltuunsa tai ryhtyy käyttämään määräysvaltaa omaisuuden suhteen.
- Jos veloilla oli takaajat, joutuvatko he maksamaan velat?
Takaajan vastuu
- Takaaja on vastuussa vainajan jälkeensä jättämästä velasta. Jos kyseessä on esim. pankkivelka, voi yrittää neuvotella velan määrää pienemmäksi vetoamalla esim. pitkäaikaiseen asiakassuhteeseen pankkiin. Jolloin takaaman lainan pääoma jaettaan siten, että maksettavaksi jää puolet koko jäljelläolevan velan määrästä. Pankki ottaa luottotappioina omalle vastuulleen puolet. Esimerkiksi vainajan kulutusluotot ja asuntokaupoista jäänyt velka.
Kuntien talous- ja velkaneuvojat auttavat esimerkiksi taloudellisen tilanteen kartoittamisessa ja neuvotteluissa velkojien kanssa.
Takuu-Säätiö myöntää takauksia pankista nostettavaan järjestelyluottoon velka- ja maksuvaikeuksissa oleville yksityishenkilöille. Lainalla voit saada velanhoitomenot hallintaan ja velkaantuminen päättyy.
Viimeisenä vaihtoehtona ratkaista ylivelkaantumistilanne on hakea yksityishenkilön velkajärjestelyä oman kotipaikan käräjäoikeudelta. Talous- ja velkaneuvojat auttavat sovintoneuvotteluissa ja sovintoehdotuksen miettimisessä.
Maksuton oikeusapu
Kansalainen voi saada itselleen oikeudellisen asian hoitamista varten avustajan (asianajaja/lakimies) kokonaan (jos tulot alle 700 € /kk) tai osittain valtion varoilla.
Verottaja ja poliisi aiheuttivat tätä korvausvaatimusta suuremmat vahingot lappeenrantalaiselle yrittäjänaiselle. Tuskinpa hän saa mitään korvauksia.